Lähiruokaraportti

Ihan hyvin voi sanoa, että kyse on meidän perheen perinteestä, kun jotain on tehty kahtena vuotena peräkkäin! Viime vuonna kävimme Elimäen lähiruokamessuilla ystäväni houkuttelemana, tänä vuonna reissasimme oman perheen voimin. Viime vuoden messut innoittivat kirjoittamaan lähi- ja luomuruuan eroista, tänä vuonna tyydyin vähemmän poliittiseen linjaan ja keskityin räpsimään valokuvia.

Ylimmässä kuvassa näkyy muuten S-ryhmän pöytä josta iloksemme saimme kuulla että Prisman vihannesosasto suosii lähiruokaa, vielä enemmän ilahduimme ilmaisesta (!) tomaattirasiasta. Mies ja tyttö ilahtuivat myös lautasellisesta uutispuuroa, ja minä ilahduin siitä että rennoin mielin saatoimme antaa tytönkin maistella kaikenlaista, puuron lisäksi mm. sämpylää kahvilassa. (!!)

Lähiruokatorin lisäksi messuilla oli paljon muutakin nähtävää ja tehtävää, mm. ihan mahtava mopo- ja polkuautorata. Mutta huomaatteko mikä oli kaikkein kivointa?

 

No hepat! Vaikka ihan oikean hepan selässä istuminen oli kyllä melkein liian pelottavaa vaikka heppa ei edes liikkunut.

Tai ehkä kivointa oli sittenkin määäää ja muuuuu. Lampaiden ilmeiden kirjo on muuten aivan uskomaton. Olisin voinut räpsiä kuvia tästä kaverista vaikka kuinka kauan, ja olen melko varma että lammas poseerasi tietoisesti!

Messut olivat Elimäen Mustilassa jossa on mm. upeita vanhoja rakennuksia sekä arboretum jossa luontopolulla mm. ihmettelimme valtavaa etanaa ja halasimme jättiläismäistä puuta koska puu niin pyysi. Mutta arvaatte varmaan että arboretumista on niin paljon kuvia että ne eivät enää tähän postaukseen mahdu. Jatkoa seuraa, siis...

Tässä kuitenkin vielä tuliaiskasamme. Vanhan navetan vintillä olevalta antiikkikirppikseltä tinkasin mukaani Lalli-opetustaulun kahdellakympillä. Tyykkään kaikesta siinä, väreistä, tyylistä ja siitä että kuva on rajattu epätyypillisesti niin että hepasta näkyy vain pylly mutta lunta vaikka kuinka paljon. Mahtavaa! Ihan mahtava on myös tomaattipyrepurkkiin valettu punainen mehiläisvahakynttilä josta tulin niin hyvälle tuulelle että se oli ihan pakko kotiuttaa. Todellakin kierrätystä parhaimmillaan!

Mies oli laittanut meille iltapalaa elimäkeläisittäin sillä aikaa kun laitoin lasta nukkumaan. Otin taas jalustan käyttöön ja nyt on kyllä ihan pakko vähän hehkuttaa tuota kameraa. Siis ylipäätään on ihmeellistä että onnistuin ottamaan kynttilävalaistuskuvan, mutta olen aivan rakastunut tuohon kynttilän lämpimän ja ulkoa tulevan kylmän valon kontrastiin!

//

Sitten vielä mihinkään ylläolevaan liittymättä päivän Photo a Day-kuva jonka aiheena oli jotakin jota teen useimpina viikonloppuina. Yleensä viikonloput eivät poikkea arjesta muuten kuin siinä että mies on kotona eikä töissä, tänä viikonloppuna meillä oli ihan erikoislaatuisen paljon ohjelmaa. Mutta yksi asia jota ainakin yritämme joka viikonloppu tehdä on saunominen, joka olikin ihan loistavan rauhoittava päätös hektiselle viikonlopulle.

En halunnut kuvata perhettäni saunomassa joten nappasin kuvan saunakissasta tuoksuarsenaaleineen. Tähänkin kuvaan tuli kiva lämmin mutta hämärä valo, pidän siitä.

//

Here's my take on todays Photo a Day-challenge. Going to sauna is something we do most weekends. Sorry about the absence of an english version above. I'm too tired to think.