Operaatio kasvihuone etenee

Jaaha, tuli tunne että tännekin voisi joskus jotakin laittaa. Jos vaikka päivittäisi kasvihuoneen kuulumisia, sillä se on aika tehokkaasti vienyt kaiken vapaan ajan. Kuvat ovat nyt valitettavasti kännykällä napsittuja, koittakaa kestää.

 Viimeksi jäätiin siis siihen, että pihalla oli vallihauta, pöllejä, tiilikasa ja liiterillinen ikkunoita. Pölleistä rakennettiin tukeva sokkeli, tässä Siskolisko ja Peikkoveikko auttavat suorakulman määrittelemisessä.

Kasvihuoneprojektin tavoitteena on ollut, että mitään uutta ei tarvitsisi ostaa, vaan rakennelma saa olla ennemmin romuromanttinen kuin uudenkarhea. Joten kun lattian pohjalle tarvittiin hiekkaa, sitä ei viitsitty lähteä ostamaan. Eikä hiekkavarkaisiinkaan oikein tohtinut lähteä... Mutta meidän tonttihan on tunnetusti hiekkamaata, pitää vain kaivautua roudan läpi tarpeeksi syvälle että siihen hiekkaan pääsee käsiksi.

...kas näin!

Puutavaran hankkiminen oli viime postauksessa vielä työn alla, mutta lopulta kaikki tarvittava saatiin haalittua kasaan. Osa on isäni ja meidän erinäisistä rakennusprojekteista yli jäänyttä, osa rautakaupasta kieroja, halkinaisia tai muuten vain epäkurantteja jotka eivät maksaneet juuri mitään. Kannattaa vaan uskaltaa kysyä! (Eikä muuten olisi itselle tullut mieleen, kiitos vaan iskä.) Vähän enemmän työtä niiden kanssa säätäminen vaatii, mutta kyllä pienen kasvihuoneen kokoiseen projektiin riittää kun pitkän kakkosnelosen toinen pää on käyttökelpoinen.

Seuraavaksi piti hankkia maalia. Haaveilin mielessäni harmahtavan murretun vihreästä mutta projektin teemalle uskollisena haalin käsiini kaikki ylivuotiset, ulkona talvehtineet (ulko)maalipurkin jämät mitä varastosta ja tallista löysin. Niitä sitten elvytettiin tärpätillä ja naureskeltiin väreille mitä purkeista paljastui...

Kirkkaanpunaisia nurkkatolppia maalatessa tuli pariinkin otteeseen hengiteltyä syvään... mutta hei, ainahan ne voi maalata piiloon jos myöhemmin kyllästyy!

Sitten omat maalit loppuivat ja huutelin facebookin kautta lisää. Ja kuinka ollakkaan, kaverillani sattui olemaan ylimääräisenä puoli ämpäriä mitäs muutakaan kuin harmahtavan murretun vihreää! Sillä sitten vihellellen sudin loput palkit ja ai ai, nyt tuo punainenkin näyttää pelkästään hyvältä.

Tässä pisteessä ollaan nyt. Vielä puuttuu ovipääty (ja se ovi!), katto, lattia ja listat joilla ikkunat pysyvät paikoillaan. Mutta se näyttää jo ihan kasvihuoneelta! (Ja NIIN hienolta!)

Rahaa on tähän mennessä kulunut seitsemän(!) euroa, kaikki tarvittavat ruuvit, kulmaraudat, naulat ja pensselit ovat toistaiseksi löytyneet miehen verstaasta.