Noni, hämäsin. Ja nyt joudutte pettymään koska jaarittelen vaan tylsästä pölyallergikon siivousvinkit-aiheesta vaikka kiinnostavampiakin sänkyhommia tietysti olisi. Koska ostin Anttilan alesta uudet keväiset lakanat niin oli olevinaan hyvä syy kuvata sänkyä. Ja koska ystävä kysyi linkkejä mistä siivousvinkkejä olen kaivanut.
 |
| Meidän sängyssä on nyt pääsiäinen! |
Mutta siis, nukkumispaikka on aika olennainen osa pölyallergiaa ja mekin aloitettiin siivousprojekti makuuhuoneesta. Otettiin verhot pois, vähennettiin tavaraa, vietiin kankainen taulu pois, pyyhittiin ja siivottiin ja puunattiin. Vähän se auttoikin mutta ihmettelin kun ei oikeastaan kovinkaan paljon. Minäkin olin edelleen ihan tukossa aamulla kun sieltä makkarista heräsin vaikka en perheen pahin allergikko olekaan.
Sitten luin
tämän kuvottavan jutun. Vähämpä tiesin, kannattaa lukea. (Huom! Kannattaa myös lukea tämän postauksen edit.-osuus..)
Artikkelin ällöttävyydellä hekumoivan sävyn tarkoituksena on varmaankin, että ostaisin heti uuden sängyn peittoineen, tyynyineen tuolta Unikulmasta, mutta empä ostanutkaan. Runkopatja ja petari pääsivät ohjeen mukaan 80-asteiseen saunaan, ne imuroitiin huolella ja runkopatja suojattiin muotoonommellulla puuvillalakanalla. Runkopatjan suojaksi olisi olemassa myös hard core allergikko-suojuksia jotka estävät kaiken mahdollisen imeytymisen patjaan/leviämisen patjasta eivätkä kerää pölyä, mutta ne ovat niin järkyttävän kalliita että jäi ostamatta. Suoja petauspatjan päällä hoitanee hommansa ja runkopatjasta puuvillalakana on helppo irrottaa, pestä ja pöllyttää. Ja se kerää vähemmän pölyä kuin joustofrotee joka siinä aikaisemmin oli.
Uudet allergiaystävälliset peitot, tyynyt sekä petarinsuojan tilasin Hobby Hallista vuodenvaihteessa ja ne ovat Koodi-merkkiset. Ja ihanat! Sänky on niin kuohkea ja raikas että tuntuu kuin hotellissa nukkuisi!
 |
| Petarin ja tyynyjen päällä olevat suojat ehkäisevät pölypunkkien pesiytymistä tyynyihin ja petauspatjaan ja ne on helppo pestä kuudessakympissä, ainakin helpompi kuin koko tyynyt ja petari. |
Marttojen sängynsiivousohjeissa pölypunkkihysteerikkoa rauhoitellaan ja inha-ölliäisten nujertaminenkin kuvataan vähän helpommaksi, mutta perusperiaate on sama. Tapa örmyt saunalla tai pakkasella, vaihda vuodevaatteet tarpeeksi usein, pese välillä myös peitot ja tyynyt. Älä petaa sänkyä (ainakaan heti aamulla) vaan anna sängyn tuulettua ja kosteuden haihtua rauhassa. Muista tuulettaa myös makkaria.
Samat vinkit englanniksi vielä
täällä, jos ei tullut jo selväksi.
Lisää taistelustani pölyä vastaan
täällä.
Tänään hyökkäsin lapsen huoneeseen jossa on ihan liikaa tavaraa ja hirveästi pölyä hyvin vaikeasti siivottavissa paikoissa. Huomenna pitää vielä jatkaa ja yrittää saada tavarapaljouteen jotain tolkkua. Vielä olisi ainakin yksi koneellinen pehmoleluja pestävänä, johan niitä kolme koneellista roikkuu tuolla narulla...
Edit.
Hannelen kommentin innoittamana rupesin googlettamaan lisää, ja olen hämmentynyt. Yhtä paljon kuin pölypunkintappo-ohjeita, löytyy myös artikkeleita ja keskusteluja siitä ettei pölypunkkeja enää Suomessa olisikaan. Ollenkaan? Toisaalla sitten taas sanotaan että niitä ei ole keskuslämmitteisissä kuivailmaisissa kaupunkiasunnoissa joissa lähes kaikki tekstiilit ovat keinokuitua. Mutta vanhoissa taloissa kuitenkin saattaisi olla... Toisaalla taas sanotaan että koko pölypunkkien sukupuuttoonkuolemisjuttu olisi ollut aprillipila.
Ehkä uskon tätä
Duodecim terveyskirjaston artikkelia jossa sanotaan että "Pölypunkkeja on ratkaisevasti runsaammin maissa, joissa on kosteampi ja lämpimämpi ilmasto kuin meillä." Merkittävin tietolähteeni tässä pölypunkkiasiassa onkin ollut pinterestin kautta löytyneet jutut, jotka varmaankin pätevät paremmin niissä maissa missä ne on kirjoitettu, niissä lämpimissä ja kosteissa maissa. Samaisessa Duodecimin artikkelissa sanotaan, että vaikka punkkeja olisikin, ei niiden määrän vähentäminen ratkaisevasti vähennä allergiaoireita. Eli meidän perheen tapauksessa huomattavasti parempi olo johtunee muuten vain paremmasta pölyn siivouksesta, raikkaudesta sekä vähemmän pölyä keräävistä materiaaleista. Oli miten oli, tärkeintä on se että olo on nyt parempi.
Mitä me tästä opimme? Vähemmän hysteriaa ja enemmän lähdekritiikkiä, Magdaleena hyvä.
Nyt rajaan lähdekritiikkini siihen, että on huomattavan huojentava ajatus ettei niitä öttiäisiä olisikaan, ainakaan miljoonia, meidän sängyssämme. Ja jatkan pölyn siivoamista edelleen koska selkeästi jotain olen tehnyt oikeinkin. Enkä ahdistu enää ihan niin paljon siitä että kaikki vaiva pitäisi nähdä orjallisesti viikon välein uudestaan ja uudestaan.
Pakko muuten vielä huomauttaa, että samoissa keskusteluissa vilisi hyvin kärkkäitä mielipiteitä siitä, miten pölyallergiat ovat vain ja ainoastaan tulosta liian hyvästä hygieniasta. Voin sanoa että ainakaan meidän tapauksessamme niin ei ollut, hyvin paksun pölyn ja kaikenlaisen muun saastan ympäröimänä on mies tuon allergiansa kehittänyt. (Joka on siis lääkärin diagnosoima huonepölyallergia.) Aikaisemmin perustelin laiskaa siivoamistani juurikin tuolla "ylenmääräinen hygienia on pahasta"-argumentilla sekä lapsen vahvan vastustuskyvyn kehittämisellä, kunnes mies oli niin sairas että oli pakko kokeilla toisenlaista lähestymistapaa. Ahkera siivoaminen auttoi, ja nyt kun olin pidemmän aikaa huonokuntoinen ja väsynyt ja mieskin uuvuksissa eikä jaksettu oikein siivota, niin mies oli heti huomattavasti kipeämpi. Jospa nyt alkaisi taas pikkuhiljaa helpottaa.
