Äitiii, saanks miä pelata mun tablettimella?

Voi tätä äitiyden autuutta. Vankkumattomia periaatteita -ja niistä luopumista. Olin niin pyhästi päättänyt että teknologia ei minun lastani kasvata. Ei piirrettyjä lapsen vahtina, ei tietsikkapelejä korvaamassa oikeaa leikkiä, ei missään tapauksessa!

(Olin pyhästi päättänyt monta muutakin asiaa...)

Ensin huomasin että aamuisin voi keplotella itselleen pikkukakkosen verran lisää unta. Tai rauhallista aamuteenjuomisaikaa. Tai iltapäiväteenjuomisaikaa. Sitten totesin että imettäminen on huomattavasti helpompaa kun laittaa isommalle piirretyn pyörimään. Tai kun se saa pelata mun puhelimella jotain. Jne.

Ja sitten ostin Tytölle ihan oman tabletin (Paniikissa, kun en muuten keksinyt miten the junamatkasta selvitään.) Tabletti sopii loistavasti kahteen asiaan: se viihdyttää lasta pitemmällä matkalla kun autossa istuminen on tyyyyylsää, ja sillä voi kiristää. (Kun syöt ruuan nätisti niin saat pelata vähän aikaa. Juu, siinä toinen vankkumaton periaate josta on luovuttu jo aikoja sitten...)

Tabletille ompelin suojapussin josta ei tullut mikään kaunistus, mutta ajaa asiansa oikein hyvin. Sen lisäksi että se suojaa tablettia kolhuilta, reunus estää lasta vahingossa painamasta näytön reunassa olevaa päävalikon kuvaketta. Ja siinä on hello kitty. (Jota meille ei muuten ikinä hankita missään muodossa. Paitsi joskus.)

Hyviä sovelluksia saa muuten ehdottaa, Kapun Metsä ja Pikku Kakkonen alkaa olla jo aika nähty.

Hetkiä

Hassua miten elämä on kutistunut pieniksi hetkiksi. Hetki jonka vauva nukkuu, hetki jonka se on tyytyväinen leikkimatolla, hetki joka kuluu vauvan syöttämiseen. Hetki jonka mies pärjää kahdestaan vauvan kanssa ilman maitopulloa, hetki jonka saa nukkua ennen yösyöttöä.

 Hetki jonka aikana ehtii tai ei ehdi kirjoittaa yhden blogipostauksen. Useinmiten ei ehdi joten ajatuksetkaan eivät yllä kovin syvällisiksi. Tai jos yltävät, niitä ei ehdi kirjoittaa ja seuraavan hetken koittaessa ne ovat jo unohtuneet.

Päikkärien aikana ehtii siivota tytön huoneen tai ladata pyykit koneeseen tai lukea "Apua merirosvoja" ja tehdä yhden suuren ja yhden pienen muumipalapelin, tai askarrella hienon dinosauruksen.

Isi ja poika pärjäävät kotona sen aikaa kun käy lenkillä tytön kanssa ja kerää ison kimpullisen kukkia ja juoksee kotiin sateen ja ukkosen alta. Tai käy hakemassa lähikaupasta ainekset raparperipiirakkaan ja pitää pienoispiknikin kaupan portailla ja jakaa yhden pillimehun ja yhden sitruunadonitsin.

Muutaman rivin kestovaipan villaimua ehtii neuloa lyhyessäkin hetkessä, neuvolakortin kansien ompeluun tarvitaan jo aika pitkät päikkärit.

(Sinioranssit kuoret on ommeltu kolme ja puoli vuotta sitten jonakin samanlaisena hetkenä, valkopohjaiset tänään kun tyttö oli mummilassa ja poika nukkui.)

Sitten on ne hetket kun pieni on tissillä ja isompi käpertyy toiseen kainaloon. Tai kun vauva nukahtaa syliin eikä sitä raaski laittaa koppaan koska se on lämmin, rento ja pehmoinen. Tai kun tytön silmät loistaa koska hän saa auttaa sen piirakan tekemisessä. 

Tai kun ne molemmat ovat vihdoin sammuneet yöunille ja saa lopultakin kirjoitettua loppuun sen postauksen jonka aloitti aika monta hetkeä sitten.

KÄÄK!

Hoitolaukun saaga jatkuu...

Minun huolella suunniteltu ja rakkaudella toteutettu hoitolaukkuni ei kestänyt käyttöä! Olin ihan pöljä ja leikannut olkahihnan saumavaran olemattomaksi, kangas ei kestänyt ison laukun painoa. Höh.

Mutta nyt kestää!

Ja samalla korjaantui kaksi muutakin ongelmaa. Laukku oli alunperinkin ihan liian leveä ja kiikkerä kantaa, se meinasi koko ajan kierähtää katolleen. Nyt painopiste muuttui ja ongelma katosi. Lisäksi vaunuihinripustamislenksut oli liian pitkät jolloin kiikkerää kassia ei voinut ripustaa vaunuihin koska se ei pysynyt siinä missä piti vaan valahti alas. Nyt lenksut lyhenivät sopiviksi ja nyt kassi on vihdoin täydellinen!

Very best sister

Noniin, nyt voi nämäkin kuvat julkaista. 

 

Tämä on siis se kassi sisältöineen jonka uunituore isosisko sai lahjaksi, helpottamaan pikkuveikan ilmiintymisen mahdollisesti aiheuttamaa tuskaa. Sisko on selvästi iloinen ja ylpeä ja osaa hienosti pitää sylissä ja silittää, mutta välillä käy myös ihan ylikierroksilla, ymmärrettävästä syystä. Paljon viihdykettä on pitänyt neidille keksiä että malttaa pysyä nahoissaan, ja pikkuveikkakin on vähän tylsä kun se vaan nukkuu ihan koko ajan. Auttamishalu olisi kova ja, noh, hetkittäin lähes hysteerisen kolmevuotiaan apu voi olla vähän kovakouraista välillä.

Onneksi isin ja isosiskon timanttisen vaipanvaihtotiimin ansiosta tyttökin saa kokea olevansa suureksi avuksi. Ja mikä parasta, iltasella itkuinen pikkuveikka rauhoittui ja lopulta nukahti siskon syliin. Ihmeellistä! 

Ja onneksi kolmivuotias on helposti lahjottavissa. Ompelin kassin samoista kankaista kuin oman hoitolaukkuni ja tilasin meille myös mätsäävät Life Factoryn juomapullot. Ollaan ihan samiksia siis, se tuntuu olevan tosi tärkeää tällä hetkellä. Pullon lisäksi kassista löytyi myös Spreadshirtistä tilattu sister-huppari, Laurasta tulee isosisko-kirja joka on luettu jo monta kertaa, sekä piirrustuslehtiö ja kimaltavat geelikynät.

Edullisimmat Life Factoryt löytyi verkkokauppa.comista. Siis tosi paljon halvemmalla kuin mistään muualta, en oikein tajua miten se on edes mahdollista! Tuo minun pulloni on muuten ihan korvaamaton juuri nyt, koska imetys ja jatkuva JANO.

Kun nyt vauhtiin pääsin...

Tänään mies vei lapsen kaupungille katsomaan klovnia, syömään ja shoppailemaan että minä sain ommeltua yhden tuikitärkeän komponentin tässä suuressa vauvansyntymäänvalmistautumisjutussa. Nimittäin isosisko-kassin! Tein veskan samoista kankaista kuin oma hoitolaukkuni ja täytin sen mukavilla isosisko-jutuilla, tyttö saa sen sitten kun tulee katsomaan vauvaa sairaalaan. Enkä tietenkään voi valokuvata sitä vielä tähän, näätte sen sitten joskus kun lahjan vastaanottajakin on sen nähnyt.

Sitten, kun kerran rauhallista ompeluaikaa jäi vielä yli, sain vihdoin tehtyä vauvan vaunuihin verhon!

Jo silloin kun tyttö oli vauva, haaveilin Kurtis Baby Peace-verhosta vaunuihin mutta en vaan raaskinut sellaista ostaa. Ja hyvä niin, koska nyt meidän vauvalla on sairaan päheä Susanna Baby Peace!

Purjerenkaat on rautakaupasta, muovirinkulat tilasin Laurelista ja ihana maatuska-kangas on tietenkin Susannan työhuoneelta!

Ai ai, kun siitä tuli ihqu!

Hoitolaukku: Case closed

Hah, kerkesimpäs! Saada hoitolaukun valmiiksi ennen tyypin syntymää! Ja koska olen veskasta niin mahdottoman ylpeä, spämmään teitä vielä ylenpalttisen kattavalla hoitolaukku-esittelyllä. (Meinasin ensin luvata että tämä on sitten viimeinen hoitolaukkupostaus mutta en oikeasti voi luvata sitä...)

Täydellisen hoitolaukun määritelmähän löytyy täältä:

Case hoitolaukku
Ja raportteja laukun etenemisestä löytyy ompelu-kategoriasta.

Tässä vielä viimeiset ompelukuvat joista näkee vauvaosaston sisukset aika hyvin.

Ohjeessa siis neuvottiin ompelemaan vuori ensin kiinni ulkokankaan kappaleisiin ja vasta sitten laukku kasaan. Jos olisi halunnut, olisi voinut vielä huolitella nuo ompeleet kanttinauhalla tai vastaavalla mutta kangaskerroksia tuli jo tuollaisenaan niin monta että neula oli vähällä katketa noin sata kertaa. Joten siksak-huolittelu saa kelvata ja sisäpuolellahan se sitä paitsi on.

Tässä se nyt on:

Tilava halusin sen olevan ja jos totta puhutaan, siitä tuli ehkä hintsan liiankin leveä kantamista ajatellen, mutta ainakin mahtuu! Kassissa on ison ja pienen osaston lisäksi yhteensä 18 taskua kaikelle tarpeelliselle, ah järjestystä! Uloimpana edessä ja takana on magneettinepparilla suljettavat taskut pikkutavaroille jotka pitää saada nopeasti käsille, molemmissa päädyissä on kuminauhalliset taskut esim. pukluharsoille.

Kankaat on siis tilattu Myllymuksuilta. Ulkopuolen kankaat ovat vakosamettia, sisäpuolen oranssi kosteudenpitävää pul-kangasta. Kangasta on vahvistettu sieltä täältä liimaharsolla, pohjassa on alimmaisena farkkua, muutaman taskun sisäpuolella on jotain vanhaa pöytäliinaa.

Tuon ison ja tukevan vaunurenksun saa päätytaskuun piiloon silloin kun sitä ei tarvita, samoin kuin olkahihnan saa sullottua magneettinepparilla suljettavaan takataskuun silloin kun laukku roikkuu vaunuissa.

Metalliset renksut ja lenksut tilasin Shelbystä, vetskarit ja pöllö-vetimet muistaakseni Ompelijanmaailmasta. (Ne alkuperäiset Myllymuksuilta tilatut vetskarit oli lopulta väärän pituiset, kannattaisi tehdä kaava ennen kuin tilaa tarvikkeita!)

Minun osastosta löytyy omat taskut mm. bussiaikataululle ja kynille, renksu avaimille ja vetskaritasku tärkeille jemmaamista vaativille asioille. 

Vauvan osastolta löytyy riittävästi lattiapinta-alaa että sinne mahtuu vaippojen ja vaihtovaatteiden lisäksi aika arsenaali muitakin tarvikkeita ja isosiskonkin tavaroita. Seinissä on 10 erikokoista taskua kaikelle tarpeelliselle, mm. kolme kapeaa taskua rasvatuubeille. Ja tuttikotelolle (jota ei vielä ole..) on tottakai oma renksu ettei tutteja tarvitse kaivella laukun pohjalta.

Kun etsii Pinterestistä inspiraatiota täydellistä hoitolaukkua varten, tulee väkisin vastaan noin miljoona erilaista what's in my diaper bag-postausta (ja You tube-videota!!). Piti munkin tietysti lavastaa mitä mun hoitolaukussani tulee olemaan sitten kun sen aika on. Älkää naurako!
Näin paljon kaikkea sinne mahtui eikä tehnyt vielä edes tiukkaa!

(Kissa ei ollut kassissa!)

Karkkipäivä

...oli itse asiassa eilen, mutta UNOHTUI kaiken tohinan keskellä! Joten tänään otettiin vahinko takaisin ja reippailtiin kioskille jätskille.

Pyörä on muuten eri kuin se aikaisemmin esitelty. Tämä on kokoa pienempi, löytyi kirpparilta, ja yks kaks neiti oppikin polkemaan ihan itse ilman työntämistä. Ja lujaa polkeekin! Maailman pähein pirikello on Prismasta.

Pyörä on vaaleanpunainen, sen mukana tuli Hello Kittyn kuvalla varustettu etukori aarteita varten ja istuin vauvanukelle. Istuimeen ommeltiin pul-paloista vielä pehmuste. Kyllä nyt kelpaa!

Aah, kevät! Tai melkein kesä, ainakin vähäsen, västäräkkien mukaan. Olo on melkein turhankin seesteinen, oikein ärsyttävyyteen asti. Tasapainon vuoksi olen kyllä välillä myös kiukkuinen kuin ampiainen, ettei liian tylsäksi kävisi elämä.

***

Kassi on melkein valmis. (Tänään urakoin itse asiassa vielä näitäkin kuvia pitemmälle mutta ihan kaikkea en kuvannut.) Siihen tuli farkkukankaalla vahvistettu pohja ja vedenpitävä sisus jossa on ainakin miljoona (10) taskua lisää. Ja lenksu tuttikotelolle.