torstai 14. helmikuuta 2013

Yrttihöyryjä ja avokaadoja

Karhunpoika sairastaa, häntä hellikäämme, sanasolilla ja suolasuihkeella ja pamolilla ja mansikkaburanalla ja expigenillä ja yrttihöyryillä ja kasvissosekeitolla ja kuumalla mustaviinimarjamehulla ja mustikkasopalla ja mannapuurolla hoidellaan, nalle ystäväämme. Uni paras lääke on, siitä nauttikaamme, nalle raukan kuntohon aamuksi jo saamme! 

Tai jos ei aamuksi niin ainakin kohtapuoliin. Sirkuskoulu jäi kyllä tältä viikolta väliin. Hö.

//

Kaikkein parhaiten flunssaiseen oloon puree höyryhengitys. Eilisen aamupäivän vietimme kylppärissä vesileikkimässä mutta kun boilerista loppui lämmin vesi piti keksiä muuta. Syntyi pikkukakkosen innoittama flunssanparannusteltta:

Laitetaan kattilaan vettä ja yrttejä. Laitoin rosmariinia, salviaa, fenkolin siemeniä ja paljon minttua ihan perstuntumalta koska tuoksuvat voimakkaasti hyvältä. Niin ja merisuolaa mutta en kyllä tiedä haihtuuko siitä mitään? (onhan niitä suolahuoneitakin...) Kiehautetaan keitos ja sillä aikaa rakennetaan ruokapöydän alle lakanoista teltta. Telttaan mukaan lampaantaljoja, tyynyjä, peitto, taskulamppu ja kirjoja ja/tai läppäristä piirrettyjä. Ja se kattila. Sitten vaan ollaan ja hengitellään. Nuuhkitaan.

Näyttääkö maisema tutulta? Olen pitkin talvea napsinut kuvia keittiön ikkunasta, ikuistanut ne harvat hetket kun aurinko on pilkahtanut.

Oma flunssa jäi taas yhden päivän hööhäilyksi onneksi, lepo auttoi. Pienen uhmispotilaan hoitaminen ja yöheräilyt ja iltavuorot on kuitenkin taas vieneet puhtia sen verran että olen ehdottomasti ansainnut herkkuiltapalaksi avokaadomössöä, maailman parasta herkkua:

Ostetaan avokaado tai pari. Kypsiä ja kermaisen pehmeitä pitää olla! Kaavitaan avokaadot kuoresta ja muussataan haarukalla. Puristetaan joukkoon maun mukaan valkosipulia (laitoin kahdelle avokaadolle yhden yksikyntisen valkosipulin, on tujua!) ja sitruunan mehua, maustetaan suolalla ja pippurilla. Levitetään leivän päälle, juuston alle. Taivaallista herkkua!

(Tämän kanssa kyllä maistuisi siideri jos olisi.)


6 kommenttia:

  1. Oi, maistan melkein valkosipulin kielelläni. (Ja siiderin, jos olisi.)

    Paranemisia sinne pikku potilaalle. Meilläkin tauti jylää, ensin esikoinen, sitten minä ja nyt kuopus. Ja voimia äideille ;-)

    VastaaPoista
  2. Kiitos! <3 Nyt kaikki yhdessä päätetään että minun orastava nuha ja kurkkukipu EI tarkoita sitä että tuo iskee minuun sittenkin sopivasti viikonlopun reissua varten!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin me tehdään! Peukut pystyssä ja varpaat kans

      Poista
  3. äitini opetti että pikkulusikkalinen sinappijauheeta villasukan sisään ja yöksi villasukka jalkaan , ei pääse yskä kimppuusi ..

    VastaaPoista
  4. Kääk, mihinköhän se perustuu...!!??

    VastaaPoista

Ilahdun kommenteista aina ja kovasti! Jokainen uusi kommentti olisi ehdottomasti kuperkeikan paikka, jos vain osaisin sellaisen tehdä. Ethän kuitenkaan mainitse minun tai perheenjäsenteni oikeita nimiä kommentissasi vaikka tunnistaisitkin meidät!