Ensin tyrmistyin Marjaanan linkkaamista banaaneista. Luin jutun monta kertaa ja yritin löytää jotain merkkiä siitä että se on vitsi. Joko minulla on tosi huono huumorintaju ja en vaan tajuu, tai sitten oikeasti jossain päin Itävaltaa on ihminen -ei vaan joukko ihmisiä joiden mielestä oli loistava bisnesidea kuoria banaanit, pakata ne muoviin ja laittaa myyntiin. (!!!)
Sitten, taisi olla samana päivänä, törmäsin facebookin seinällä ruotsalaiseen kouluruokailuun. Ehkä tekin törmäsitte siihen. Ruotsissa nimittäin eräs koulun keittäjä laittoi liian hyvää ruokaa oppilaille. Budjetti oli sama kuin muillakin kouluilla, mutta tämä anarkistinen keittäjä ei totellut annettuja ohjeita vaan kehitti ja toteutti itse paremman -herkullisemman ja terveellisemmän ruokalistan. Sen sijaan että fiksut ruotsalaiset olisivat riemusta kiljuen tehneet tästä innovatiivisestä keittäjästä vaikkapa koko kouluruokasysteemin suunnittelijan tai edes pyytäneet saada ottaa mallia muiden koulujen ruokalistoja varten, nämä järjen riemuvoitot käskivät keittäjää lopettamaan moisen touhun koska se on epäreilua muiden koulujen oppilaita kohtaan jotka saavat paljon huonompaa ruokaa.
Sitten luin EU:n kalastuspolitiikasta ja tavasta tukea kalastusyrittäjiä silloin kun kalan hinta on alhainen.
....
EI VOI OLLA MAHDOLLISTA!
Ja nämä on vain viime päivinä kiehuntaa aiheuttaneita otsikoita. On näitä muitakin. Kerskakulutuksen ja tekniikan nopean kehittymisen aiheuttamat jätevuoret. (Kolme tai viisi vuotta vanha tietokone kaatopaikalle vaan ja uusi, parempi tilalle.) Sisäilmaltaan pilaantuneissa kouluissa ja päiväkodeissa aikaansa viettävät lapset. (Päättäjien on helppo olla ajattelematta asiaa jos he itse eivät saa oireita.) Kauppojen ruokahävikki. (Aihe josta ei saa puhua vaikka haluaisikin.) Lisämyynti. (Minuakin koulussa opetettiin luomaan asiakkaalle sellaisiakin ostotarpeita joita hän ei tiennyt olevankaan.) Meidän kylältä poistunut kierrätyspiste. (Lähin on nyt monen kilometrin päässä ja sekin itse asiassa remontin takia pois käytöstä. Sopii miettiä lähteekö bussilla tai pyörällä liikkuvat kyläläiset enää viemään pahveja tai lasipurkkeja keräykseen.)
Jne.
(Huokaus. Tässä välissä voisi ottaa vaikka pienet itkupotkuraivarit mutta siitä ei olisi iloa kenellekään.)
Miten on mahdollista että maailmassa jossa kaikki periaatteessa tietävät että näin ei voi jatkua koska se johtaa väistämättä tuhoon, silti ihan jatkuvasti syntyy päätöksiä jotka muuttavat tilannetta huonompaan suuntaan? No tiedetäänhän me miten se on mahdollista. Raha ratkaisee. Vaikka aikomukset olisikin ihan hyvät, viime kädessä jokainen yrittäjä/päättäjä/muu budjetin pyörittäjä tekee ratkaisunsa siten että siihen menee vähiten rahaa tai se tuottaa eniten, melkeimpä keinolla millä hyvänsä. Ja kun on kyse rahasta ei millään muulla lopulta ole mitään väliä.
Sitä minä vaan mietin että kuinka kauan kestää ennen kuin tarpeeksi moni tajuaa ettei meillä oikeastaan ole enää varaa elää näin?
Mä oon niiiiin paljon pohtinut tätä ihan samaa!! Me täällä voitaisiin tehdä paljon enemmän, että maapallolla olisi mukavampi elää. Mutta sitten tulee aivan lannistunut olo, kun itse yrittää pieniä tekoja tehdä, mitä nyt kykenee. Ja lukee jostain aavikolle perustetuista Las Vegaseista ja muista, jotka käyttävät aivan tähtitieteelliset määrät sähköä kaiken maailman uima-altaisiin ja ilmastointeihin ja kastelulaitteisiin..
VastaaPoistaMutta kai se pitää olla ajattelematta noita isoja juttuja, kun ei niille mitään voi.. ja keskittyä edes tähän lähipiiriin.. :/ masentavaa kyllä.
No tämä just! Kuinka paljon sitä voi uhrata omaa mielenrauhaa sellasiin asioihin joihin ei kuitenkaan voi vaikuttaa. Kun on tämä oma perhe tässä jolle pitäis jaksaa olla hyvä äiti ja vaimo, ja jos liikaa pohtii näitä liian isoja asioita ni ei pian pysty siihenkään. Vaikka onhan se niin että mikään ei ikinä muutu jos kaikki vetoaa samaan. Toisaalta, jos joka ikinen, siis IHAN jokainen ihminen maapallolla keskittyis siihen että itse ei tee mitään mikä vahingoittaa muita, niin silloinhan tämä homma toimisi. Se nyt on ihan mahdoton ja naivi ajatus eikä siihen oikeasti voisi luottaa, mutta niinhän tämän PITÄISI mennä.
VastaaPoistaMutta kun välillä tuntuu ihan absurdilta nämä uutiset mitä kuulee, että ei tiedä itkiskö vai kiljuisko vai mitä tekis.
Onneksi ihan vähäsen lohduttaa se, että esim. noi banaanit ja toi ruotsin farssi aiheutti sellaisen kansanliikkeen että jonkun oli pakko alkaa ajatella.