Mystinen kevätinnostus ja muuta kummaa

Tällä viikolla vietetään nuukuusviikkoa. (Annikin viettää.) Ja me. Talvella ei oikein voi pitää sähkötöntä viikkoa mutta yritämme kuitenkin elää mahdollisimman nuukasti. Tarkoitus on ainakin yrittää pitää ruokaostokset minimissä ja laittaa ruokaa pakastimen ja kuivakaapin antimista, sekä kiinnittää huomiota (entistä enemmän) sähkönkulutukseen.

Lupaan raportoida millaisia innovatiivisia ruokia keksimme (tänään syötiin eilistä makaroonilaatikkoa) ja ihan omaksi iloksi aion listata mitä nuukailusta huolimatta tulee ostettua. Tänään on ostettu 3 tölkkiä maitoa. Huomenna on pakko ostaa ainakin kissanruokaa ja vaippoja.

Otin muutaman kuvan lapsen huoneesta kun siellä kerrankin on oli suht siistiä.

Nuukuusviikon lisäksi täällä on jatkettu viimeviikolla hyväksi havaitulla teemalla, mystinen kevätinnostus jatkuu. Mies sai jostain tarmonpuuskan (minä seurasin perässä kun en laiskotellakaan kehdannut) ja hyökkäsimme vinttiin. Hirvittävä määrä tavaraa on käyty läpi ja järjestetty, kaatopaikkakuorma odottaa viejäänsä. Jee! Ja tänään siivosin ja kuurasin ja tuuletin meidän makkarin ja vaihdoin lakanatkin!

Lapsi on kauhean kiinnostunut sanoista ja kyselee koko ajan mitä missäkin lukee, siksi nimilaput.

Ja kuulkaapa tätä: Kaiken pinterestissä toilailun innoittamana tartuin pitkästä aikaa neulaan ja silkkilankaan ja huolittelin miehen keskiaikahupun helman! Seuraavaksi voisin vaikka vihdoin huolitella omat säärikääreet jotka on jo alkaneet uhkaavasti rispaantua. Myös peploksen reuna odottaa viimeistelyä... ompelu on taas kivaa!

Me leikitään lukemista. Minä kysyn "mitä tässä lukee?" ja lapsi vastaa "kello" ja on valtavan riemuissaan koska "osaa lukea".

Sitten menin ja ostin laihdutuslehden! Olen sitä nyt tavannut kannesta kanteen ja yrittänyt sisäistää jotain olennaista. Eilen otin kävelylle kävelysauvat mukaan (perheen ja koiran kanssa rauhallisesti) ja tänään käytiin naapurin kanssa reippailemassa niin että tuli oikein kunnon hiki. Joku taika niissä sauvoissa on, pitkästä aikaa on ihanaa liikkua ja jopa pieni hinku päästä pian uudestaan! Jee!

Lunniperspektiivi.

Mitään vallankumouksellista laihdutuskuuria en aio laihdutuslehdestä huolimatta lanseerata, vaan jatkan baby step-linjalla. Ja ihan hyvä pohja minulla jo on vaikka innostus onkin tässä välissä ehtinyt hyytyä. Töissä taukoeväät ovat pysyneet suht terveellisinä (ongelma onkin se mitä mussutan taukojen välillä...), vettä muistan edelleen juoda ja salaattia syödä ja kävelylenkeillä ollaan perheen kanssa käyty (Kiitos ihanien kenkien! Voiko kenkiä rakastaa? Näitä voi!). Vitamiinitkin olen muistanut (useinmiten) ottaa ja saanut rukattua nukkumiskuviotakin terveellisempään suuntaan (vaikka parantamisen varaa toki vielä on). Ainoa mikä on jäänyt on iltaisin öisin jumppaaminen, mutta tilalle on tullut pari tuntia lisää unta. 

Nämä ei lihota.

Tällä hetkellä työn alla on aamupalan syömisen ja säännöllisen ateriarytmin opettelu.

Seuraava baby step voisi olla vaikkapa ruokakaappien terveellistyttäminen laihdutuslehden ohjeilla (vaihdetaan vaalea pasta täysjyvään yms jne).

 Heti kun iltaisin on valoisaa alan mennä pyörällä töihin.

Vaakaan pitäisi vaihtaa patterit ja uskaltaa astua sille. On vaikea motivoitua laihdutukseen kun ei näe tuloksia. Mutta laihduttava on - viime kesän vaatteet ei mahdu päälle. 

Syksyllä täytän 30 ja silloin aion olla taas timmi!