lauantai 24. marraskuuta 2012

Oravan suuri päivä

Pähkinäautomaatti oli pudonnut maahan ja levittänyt sisältönsä pitkin nurmikkoa. Seurasimme tytön kanssa ikkunasta miten orava menetti kontrollin.

Ensin se juoksi pari kertaa tuijaan ja takasin. Sitten se hyppi pähkinöiden luona tasajalkaa ja naksutti niin kovaa että kuului sisälle asti. Välillä se kiipesi kirsikkaan, hyppi oksalla vähän lisää tasajalkaa, heilutti häntäänsä ja naksutti vielä kovempaa. Sitten alkoi vimmattu pähkinänsiirto-operaatio, kun tyyppi hautasi niitä vauhdilla lehtien alle pitkin nurmikkoa, parin metrin säteellä kulta-aarteesta.


Töihin lähtiessä meinasin vahingossa ajaa sen yli.





5 kommenttia:

  1. Oi voi, nuo turriaiset ovat niin hauskoja seurata. Minua harmittaa vieläkin, ettei ollut kameraa mukana, kun orava koitti terassillamme varastaa sisalnarua matosta. Jouduin jähmettymään paikalleni kahden metrin päähän ja nauramaan sisäänpäin kun seurasin sen yrityksiä saada matossa vielä kiinni oleva mutta repsottava naru mukaansa ;-)

    Leppoisaa viikonloppua sinne!

    VastaaPoista
  2. On varmaan todella hauskaa seurattavaa, mulla tekivät pesän liiteriin ja kyllä siinä oli säpinää.

    VastaaPoista
  3. Marjaana, lähtikö koko matto oravan mukaan? En yhtään ihmettelisi, oli nimittäin sen verran voimakas kaveri ainakin tämä meidän riehuja että koko kirsikkapuu heilui ja huojui kun hän häntäänsä heilutti.

    Oravat on kyllä mahtavia. Meillä pyörii tässä pihapiirissä kaksi joiden olemme tulkinneet olevan pariskunta, ja kesällä nähtiin myös pikkuoravia. Oravat tykkää kun meillä on pihassa pähkinäautomaatin lisäksi kaksi tammea. =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Matto ei lähtenyt, mutta mahtavat pyörähtelyt ja kellahtelut sain todisstaa, kun orava oli syrtännyt osan sisalnaruista palloksi suuhunsa ja tätä vielä matossa kiinniolevaakin koitti suuhunsa ja mukaansa saada. Aina kun lähti kohti pesää, se kellahti pyrstölleen ja sitten taas palleroa tiukemmalle suuhun ja menoksi. Ehkä kaksikymmentä kertaa ennen kun oivalsi katkaista narun.

      Poista

Ilahdun kommenteista aina ja kovasti! Jokainen uusi kommentti olisi ehdottomasti kuperkeikan paikka, jos vain osaisin sellaisen tehdä. Ethän kuitenkaan mainitse minun tai perheenjäsenteni oikeita nimiä kommentissasi vaikka tunnistaisitkin meidät!