Jep, arvasitte jo oikein. Melkein kaikki aikani on mennyt Kesä-Heikkihommissa: julistetta suunnitellessa, ympäri lääniä ajellessa vanhan ja ilmaisen puutavaran perässä ja nauloja irti repiessä. Ja vähän omassa puutarhassa tietysti myös, perunat eivät tosin vieläkään ole maassa asti...
Äitienpäivää meillä vietettiin pienissä paloissa. Lahjan (kaksi Kamala luonto-albumia) sain jo aikaisemmin, kakun tilalta pyytämäni hieronnan perjantai-iltana ja aamiaisen sänkyyn lauantai-aamuna. Tämä siksi että lähdin Helsinkiin viettämään rakkaan ystävän 30-vuotispäiviä ja tulin takaisin kotiin vasta sunnuntai-iltana. No silloin olikin vielä valkovuokot, kortti ja suklaata odottamassa, jotka eivät tulleet niin kovin suurena yllätyksenä sillä kotimatkalla bussipysäkiltä takapenkkiläinen ei malttanut pitää salaisuutta...
Jossain kumman välissä kerkesin myös ommella - ystävän lahjan paketoimista varten kangaskassin. Lahjan sisältö oli valittu hänen viime kesänä alkanut parvekeviljelyinnostuksensa silmällä pitäen. Oli kaksi tainta - kirsikkatomaatti ja ananaskirsikka, söpöset lapio ja hara sekä vihannesviljelykirja.
Juhlissa oli kivaa, kuohari hyvää ja pieni irtiotto erittäin paikallaan, vaikka tosin aamuyön tunteina jossakin kammottavassa Helsingin baarissa (diskossa? En tiedä mikä se oli...) tunsin lievää paniikkia siitä että olin joutunut aivan totaalisen väärään paikkaan valovuoden päähän omasta mukavuusalueestani. Se tosin kuulemma tekee ihan hyvää välillä.
Nyt jaksaa taas vähän aikaa kun on huilattu ja juhlittu. Ihan hyvä, sillä markkinoihin on aikaa kuukausi, 30 kilsan kävelyyn 2 ja puoli viikkoa ja töiden alkuun kolme päivää.
Mua liikutti eri toten innokas takapenkkiläinen <3
VastaaPoistaJep! "Sit ku siä tuut äiti kotii ni sit siä ilahut niist kukist!" <3 <3
VastaaPoista