Kitinää, terapiaompelua ja iloisia asioita

Onnistuin pudottamaan itseni umpsukkeliin aallonpohjaan. Ajattelin että sairasloman alku helpottaisi oloa mutta vielä mitä! Tunnen itseni säälittäväksi marisijaksi ja vertaan koko ajan viime raskauteen jossa jaksoin painaa töitä hulluna sinne virallisen äitiysloman alkuun asti. Nyt vaan valitan ja voivottelen. Silloin raskaana olemisessa täydellisesti onnistuminen oli minulle kunnia-asia ja vähättelinkin vaivoja mitä oli. Nyt en meinaa jaksaa pienintäkään vastoinkäymistä. Blääh.

Enkä sitäpaitsi ollut ollenkaan ehtinyt varautua siihen että en oikeasti mene töihin ainakaan pariin vuoteen. Ikävöin työkavereita jo nyt!

Omaa aikaa.

Maanantaina lapsi lähti mummilaan yökylään ja minulla oli melkein kokonainen tiistaipäivä käytettävänä huilaamiseen. Ensin meinasin panikoitua yksinoloon mutta sitten mietin mikä minua ainakin ennen muinoin ilahdutti. Tykkäsin ompelemisesta, mitä en ole kertakaikkiaan jaksanut tehdä piiiitkään aikaan. Joten päätin ommella jotain helppoa ja nopeaa ihan terapiamielessä.

Laskuja maksettu!

Siitä tuli laskujen ja muiden papereiden organisointilokerikko!

 

Oma tasku maksetuille ja maksamattomille laskuille sekä muille papereille.

Yksikään sauma ei ole ihan suorassa, käsin kirjottu teksti on vähän mykkyräistä ja taskuihin meinasi unohtua ommella pohjat, mutta kyllä tulin iloiseksi että sain noin hienon lokerikon aikaan kun vaan jaksoin aloittaa!

Tämä lokero on vielä ihan tyhjä...

Koko päivä siihen meni mutta olo oli heti vähän parempi. Tosin monta iltaa on siitä huolimatta mennyt ihan nukkumiseksi. Ehkä olen vain väsyksissä?

Kauppalapputasku.

Muita iloisia asioita, ihan terapiamielessä:

Lievää paniikkia aiheuttanut yläkäyrän yläpuolelle hypännyt sf-mitta olikin katsojan silmässä, lääkärin mittaamana samainen asettui kauniisti keskikäyrän päälle. Ihan tavallisen kokoinen maha.

Lauantaina mennään keskiaikaseuran porukan kanssa baariin kuuntelemaan Greenrose fairea! Baari-illan kunniaksi ostin henkkamaukalta paidan jossa en näytä vuorelta enkä teltalta, ja sen kaveriksi trendilörppätrikoohuivin.

Mun uudet rillit on edelleen ihanat!

Tytön kanssa oli tänään oikein hyvä päivä eikä tapeltu kertaakaan. Neidillä oli tänään neuvola joka meni upeasti. Hän on maailman iloisin uudesta isojen lasten turvaistuimesta josta näkee kunnolla autosta ulos, ja pukeminenkin on vähän helpompaa uusien ihanien keväisten vaatteiden ansiosta. (Nollakelin kauppareissulla voi pukeutumisen puolesta ihan hyvin leikkiä kevättä.)

Huomenna on perjantai, miehellä lyhyt työpäivä ja kälyn synttärit. Jee!