Elämä häiritsee bloggaamista (ja pakettiraportti!)

Noniin. Tämä pakettihan on tietysti saapunut tänne jo aikapäiviä sitten, ja minä lusmu olen pitänyt paketin lähettäjää jännityksessä! An-teek-si! Sehän on tietysti Salaisen Ystäväni paketti joka on minulle tullut koska osallistuin Ipanaisen Annin järjestämään Sinulle on postia-haasteeseen. Ihana paketti onkin jonka sisältöä pääsin viimein tänään testaamaan. Taas oli kauhea valinnan vaikeus kun en osannut päättää kumpaa kokeilen ensin. No kokeilin tuota vihreää putelia ja hyvin pelitti! Kiitos, Salainen Ystävä, ja ihanaa kesän jatkoa sinulle! Ja kiitos Annille kun taas jaksoit järjestää!

Joku ehkä saattaa muistaa että viime kuun paketissa sain Salaiselta Ystävältäni Lushin saippuapaloja joihin rakastuin ihan päätä pahkaa. (Se sexy peel on jo kohta käytetty!) Niiden palojen menestyksestä rohkaistuneena otin ja tilasin Flow-kosmetiikan pala-naamanpesuaineen ja pala-shampoon ja olen tykännyt niistäkin ihan älyttömästi. Vakaa aikomukseni oli blogata pala-asioista enemmän ja kyllä niin vielä teenkin, ihan varmasti!

Oman salaisen ystäväni toukokuun paketti lähti sekin jo(!) matkaan. Olin aikonut ommella siihen yhden jutun mukaan mutta lopulta oli pakko luovuttaa ja toukokuun viimeisenä päivänä ostin kaupasta asian jonka olisin aivan hyvin osannut ommella itsekin jos vain aikaa ja etenkin voimia olisi riittänyt. En se minä ollut, se oli Heikki!

Heikki ja täydet työviikot ja päiväkodin aloitus ja kaikki muu. Ehdin minä jo huolestumaankin ja lääkärissä käymään, ehkä kroppani yrittää sanoa että hidasta, nainen, hidasta! No hidastan kahden viikon päästä, nyt ei ehdi. Onneksi huomenna on (tavallaan) rentoutumispäivä, kun lähdemme vihdoin sinne 30 kilometrin keskiaikaiselle vaelluksellemme, joka tosin on supistunut 18 kilometriin erinäisten tietyö- ym. seikkojen vuoksi. Nomutta, kevyt sunnuntaikävely. Ostin huomista varten litran vissyä ja energiapowerhyytelöä, ja ompelin miehelle keskiaikaisen kassin kun se lupasi kantaa ne minun vissyt. Siitäkin tulee postaus, lupaan sen! Siitä vaelluksesta siis ja ehkä vähän myös siitä kassista.

Mitähän muuta kuuluu? 

Päiväkodissa on mennyt hienosti, samoin minulla töissä. Sain eilen jäykkäkouristusrokotteen joka ainakin melkein halvaannutti vasemman käden ja sai ihan jokaisen lihaksen särkemään. Olen tuntenut itseni vanhaksi tädiksi useaan otteeseen kun olen ollut tekemisissä minua nuorempien kanssa, tosin aina se ei ole pelkästään huono asia. Olen tuntenut itseni rumaksi ja olen tuntenut itseni erityisen kauniiksi, viimeksi tänään. Olen iloinnut muutaman kilon laihtumisesta ja toisaalta tuntenut itseni kamalaksi läskiksi. Olen saanut kehuja töissä ja kokenut onnistumisia ja epätoivonkin hetkiä markkinavalmisteluiden kanssa. 

Sellasta, elämää. Nyt on kello taas 01.34 ja olisi todellakin syytä mennä nukkumaan että jaksaa huomenna tarpoa. Pitäkää peukkuja!