(Tämä postaus on siirretty vanhasta blogista.)
Niinkuin olen maininnut, meidän piha on oikea vuohenputkien viidakko. Pahiten vuohenputkien vallassa ovat äitini vanhat perennapenkit joille emme vielä viime kesänä jaksaneet tehdä yhtään mitään. Mutta nyt alkoi tapahtua!
(Tiedän, ei mikään paras ajankohta perennojen siirtelylle, mutta inspiraatio iski nyt. Piste.)
Kävimme pusikkoa läpi ja etsimme käyttökelpoisia taimia. Mies urheasti kaivoi paakut ylös jotka sitten perkasimme juuri juurelta.
Talteen saatiin ainakin kuunliljoja, päivänliljoja, tiikeri(?)liljoja, malvoja, akileijoja ja kotkansiipiä. Aika hyvä saalis vai mitä! Ja osa vielä odottelee kaivuprojektin jatkumista.
Kunhan kaikki käyttökelpoinen on saatu talteen, rikkaruohoille levitetään rounduppia ja odotetaan että se tekee tehtävänsä. Sitten kuolleet rikkikset kaivetaan ylös, penkkiin levitetään suodatinkangas ja uutta multaa ja sitten lopulta perennat pääsevät takaisin kotiin. Toivottavasti ne pärjäävät valeessa siihen saakka. Pitää muistaa kastella hyvin.
Nyt projekti on jäädytetty hetkeksi että unikot saavat kukkia. Vaikuttaa siltä että unikoiden erotteleminen rikkaruohoista ehjänä ja elävänä ei oikein onnistu, joten sääli olisi heittää tulossa olevaa kukkaloistoa hukkaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilahdun kommenteista aina ja kovasti! Jokainen uusi kommentti olisi ehdottomasti kuperkeikan paikka, jos vain osaisin sellaisen tehdä. Ethän kuitenkaan mainitse minun tai perheenjäsenteni oikeita nimiä kommentissasi vaikka tunnistaisitkin meidät!