Isi kato, ne on ONARSSIT!

Koska blogi täällä huutaa että tule tänne, päivitä mut, kirjoita edes jotain... niin päätin tulla raportoimaan asioista joista tulin tänään iloiseksi. Ne on molemmat onaRsseja.

Ensinnäkin. Talvella otti suunnattomasti päähän kun yhdistelmävaunujen ratasistuin homehtui umpihomeeseen. Enää ei ota päähän ollenkaan, koska homma meni jotakuinkin näin: Poikanen ei viihdy vaunukopassa yhtään, joten ajattelin että ratasistuimessa voisi viihtyä kun selkänojaa saa aavistuksen kohotettua. Siis jos olisi rattaat. En uskonut että mistään löytyisi pelkkää istuinosaa joten olin valmistautunut etsimään kokonaan uusia rattaita. Sitten luin jostain että facebookissa on erikseen emmaljunga-kirppis (mitäpä facebookissa ei olisi!). Selasin ilmoituksia ja mietin että mitä järkeä on postittaa rattaita jostain Oulusta. Sitten voi itku, huomasin maailman päheimmät rattaat. Luin ilmoituksen josta selvisi kaksi asiaa: rattaiden myyjä asuu täällä samassa kaupungissa, ja myynnissä on pelkkä istuin! Iiiik! Ruvettiin vaihtamaan viestejä ja siinä vaiheessa tajusin että minähän tunnen tän naisen ja se asuu kävelymatkan päässä, ja näitä nimenomaisia rattaita olen monesti ihaillut ja kadehtinut! Miettikää mikä säkä!!!

Nyt meillä on uudet, maailman hienoimmat rattaat. Ja ne on ORANSSIT!
(Muistanette ehkä että mun The Hoitolaukun vetskarit on oranssit. Ai että, täydellistä!)

Ja sitten se toinen juttu. Leikkautin rastat pois! Oli ISO päätös. Pelkäsin että identiteetti lähtee samalla ja sitten näytän ihan tavalliselta ja lyhyessä tukassa ihan pojalta. Mutta kyllästyin siihen miten huonossa kunnossa ne oli kun en koskaan ehdi/jaksa niitä hoitaa, ja niissä oli koko ajan puklua, ja ne oli tunkkaiset koska niitä oli pakko pitää märkänäkin ponnarilla koska vauva. Ja... no, kaipasin muutosta! No rastat lähti ja samalla kun leikattiin niin värjättiin kirkuvan oranssiksi! Ja tänään tajusin että identiteetti on tallella ja tukka on oikeasti aika ihana! Ja niin helppo! On kevyt olo.

Kepeät ilonaiheet.

Olen muuten päässyt myös kotoa pois, useammankin kerran, ja yksinkin! Ilman että kukaan on kirkunut! Parhautta!