Korkeasaaren matkamuistomyymälästä voi hankkia kotona odottavan leluvuoren jatkoksi pörröisen leijonanpennun tai kumikäärmeen...
...tai sitten suosikkieläimen kuvalla varustetun postikortin, lähettää sen itselleen ja saada hillittömät kiksit postilaatikolla muutaman päivän päästä. Parhautta!
(Etten kuulostaisi liian hurskastelevalta niin voin tunnustaa että siellä leluvuoressa majailevat jo mm. eläinmuseosta ostettu ankylosaurus, Maretariumista ostettu Hanna-Hauki sekä Vellamosta ostettu lepakko...)
Blogeja lukemalla oppii. Mullekin oli uutuustieto se, että riikinkukot pääsee pyrstönsä kanssa korkealle kuten tuossa sun Korkeasaari-postauksessa. Toinen riikinkukkoon liittyvä uusi asia mulle selvisi pari vuotta sitten kun meillä täällä sijaitsevalla kotieläinpihalla on kyseisiä tipuja. Jostain syystä olin mieltänyt ne harvinaisiksi/erikoisiksi otuksiksi notta niitä varten pitäisi olla erikoislupa tmv. että niitä saa pitää muualla kuin johnain eläintarhassa tai ylipäätään pitää ikinä muualla kuin eläintarhoissa. Kaikenlaista outoa luuloa onkin.
VastaaPoistaTjaah, riikinkukot on niin eksoottisen näköisiä että en kyllä itekään olisi osannut kuvitella sellaista kotieläintilalle...
PoistaJoko mä kirjoitin sen Korkeasaari- ja riikinkukkoklassikon:
VastaaPoistaKaksi tenavaa keskustelee
Kato tosson safaani!
Ei, pöljä, se on kiirinkukko!
Huokaus, se pehmoleluvuori. Kun niillä kaikilla on nimi ja niitä rakastetaan niin ei voi hävittääkään. Ja niitä tuo isovelikin lahjaksi reissultansa. Huuuh...
Miä salakuljetan välillä vinttiin sellasia millä ei ole pitkään aikaan leikitty ja toivon ettei lapsi muista niiden olemassaoloa ja ala etsiä. Muutaman kerran olen jäänyt kiinni.. "Miks TOI on TÄÄLLÄ????"
Poista