torstai 28. helmikuuta 2013

Taktikointia ja keisarinnan uudet vaatteet

Viimeisimmältä kirpparireissulta tarttui mukaan ihania vaatteita neitokaiselle ihan kelpo läjä. Uusien vaatteiden sovittaminen vaan on haastavaa. Paras tapa saada lapsi kiertämään vaatteet kaukaa (tai heittämään ne seinään), on pyytää pukemaan niitä. Kaikenlainen maanittelu/kiristys/lahjonta vain pahentaa asiaa ja raivari on valmis ja pahimmassa tapauksessa vaate ikuisessa pannassa.


Mutta minäpä olenkin kekseliäs! Paras tapa saada lapsi pukemaan kaikki uudet vaatteet vaikka yhtä aikaa päälle on yrittää ottaa niistä kuvia henkarissa!


Loppu olikin kuin tanssia vaan!


Sukkikset Anton&Ninalta mutta kaikki muu kirpparilta.


Ampiaisoutfitti on uus lemppari!


Ja pitäähän nyt joka tytöllä olla stegosauruksen häntä ja keijukaisen villatakki!


keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Arvonta!

Lupasin arvonnan joten saamanne pitää! Ei, en ole ommellut teille mitään ihanaa, vaan arvontapalkintona on...


...tittidii: 20 € lahjakortti Tippet.fi-verkkokauppaan! (Lahjakortin voi myös käyttää kesän markkinoilla, esimerkiksi Kesä-Heikin keskiaikamarkkinoilla Pyhtäällä.)


Ihania kankaita (mm 100-prosenttista villaa, pellavaa...), silkkilankoja, tina- ja messinkitavaroita, nahkajuttuja, lautanauhoja...  Kaikkea tarpeellista keskiaikaharrastajalle ja toki myös muillekin. Menkää katsomaan!

...ja on tässä tietenkin koira haudattuna...

Arvontaan osallistut kommentoimalla tätä postausta. Jokainen saa yhden arvan huolimatta siitä onko lukija vai ei, tai jakaako tämän postauksen blogissaan tai facebooksivullaan tai työpaikan kahvihuoneen ilmoitustaululla. MUTTA jotain muuta teidän pitää jakaa.



Tai vaikka molemmat! 
Facebookissa taikka blogissa taikka työpaikan kahvihuoneen ilmoitustaululla. Eikä tietysti yhtään haittaa jos mainostatte arvontaakin...
Ja mainitsethan kommentissa mitä jaoit ja missä. Liitä kommenttiisi myös erottuva nimimerkki!


Tätä hienoa mainostakin saa jakaa!

Arvontaan voit osallistua sunnuntaihin 10. maaliskuuta klo 18.00 mennessä ja arvonnan tulos julkistetaan täällä blogissa.




tiistai 26. helmikuuta 2013

Mäntyjä ja kinkkisiä kysymyksiä

Koska nyt on tapahtunut sellaista harvinaista herkkua että lapsi on nukahtanut sohvalle ex tempore-päikkäreille (enkä minä ole tyynynä!) minulla on tovi itselleni ennen töihin lähtöä. Siispä kulutan sen tietokoneella notkuen.


Raidalliselta metsäkävelyltä tarttui mukaan muutama otos yhdistelmästä mänty+kevätaurinko. Jostain syystä juuri männyt olivat erityisen edukseen.


Vaikka lapsi kyllä kiinnostui enemmän kuusista. "Äiti mikä toi on mikä tuo on, äiti???" "Se on kuusi." "Äiti mitä sillä kuusella tehlään??"  (polttopuita...)


Tässä on saanut olla ihan uudella tavalla kekseliäs sillä tuo kysymysten tulva on keskeytymätön. Ja jos vastaus ei tyydytä, sama kysymys esitetään niin monta kertaa että keksin jotain muuta.


Antennilla pyydystetään musiikkia ilmasta. Auto ajoi omaan kotiin. Kuu on nukkumassa. Lumiaurat on jossain muualla. Lentokone lensi etelään.


Se olis sitten iltavuoron paikka. Mutta hei huomenna on arvonta!


maanantai 25. helmikuuta 2013

Raidallisessa metsässä

Eilisen ihanan auringonpaisteen kunniaksi pakattiin eväät reppuun, otettiin kelkka mukaan ja lähdettiin metsään.


Alkumatka meni oikein hienosti ja ajattelin että ollaampa kerrankin reippaita ja mennään se pidempi lenkki. Kun on kelkkakin mukana. Aurinko oli tehnyt metsästä raidallisen.


Puolessa välissä matkaa, ihan keskellä metsää alkoi hirveä kiukuttelu. En halua kävellä. En halua istua kelkassa. EN halua kävellä. Äiti KANNA MINUA. En HALUA olla kelkassa. Itkupotkuraivari. Jne. Näin jo sieluni silmin miten aurinko laskee ja ilta pimenee ja me ollaan edelleen metsässä miettimässä miten voi yhtä aikaa olla kävelemättä ja istumatta. Jos olisi ollut puhelin mukana, olisin voinut laittaa miehelle viestiä että ei tarvi huolestua, tullaan kyllä kunhan saan tämän jäärän ulos täältä metsästä, ehkä huomenna.


Onneksi vastaan tuli kaksi tosi isoa ja kaksi tosi pientä koiraa. Ja orava oli syönyt käpyjä. Ja oli ne eväät. Eikä se aurinkokaan ehtinyt laskea ihan kokonaan.


Tänäänkin oli ihana ilma ja käytiin hiihtämässä. Nähtiin helikopteri ja mummo joka meni rollaattorilla mäkeä alas tosi kovaa.


sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Gourmettia!

Koska olen viime aikoina ollut aivan luvattoman huono bloggari ja laiminlyönyt tätä sosiaalisen elämäni osa-aluetta kohtuuttoman paljon, ajattelin repäistä ja blogauttaa aiheesta "mitä meillä syötiin tänään". Jostain oli kummunnut inspiraatio tehdä 90-luvun kestosuosikkia, kebakoita!


Kebakkotaikinaan olisi tullut mausteeksi chilikastiketta ja sinappia. Kuulostaa hyvältä vai mitä! No chilikastiketta ei voitu laittaa koska näitä söi myös lapsi. Ja sitten mies unohti sen sinapin. Mutta maistuihan ne... ...jauhelihalle.


No salsakastike oli hyvää ja salaatti myös ja kynttilänvalo kruunasi loput.

//

Minä tein jälkkäriksi niitä suunnittelemiani suklaadonitseja. Unohdin melkein taikinasta munan jonka lisäsin vasta lopussa. Sitten se suklaa oli jotain halpaa ja tosi pahaa jo itsessään. Ja unohdin voidella vuoatkin joten puolet pullista mureni kun kaivoin niitä irti. Ja sitten vahingossa vatkasin sitä suklaakuorrutettakin liian kauan, että se jämähti. Selvästi karma, kun nalkutin miehelle siitä sinapin unohtamisesta.

Jotta katsokaapa miten kauniita suklaadonitseja!


Oli aika pahoja.


torstai 21. helmikuuta 2013

Turhakkeita ja uusia tuulia

Hei vaan hei!
Nii, olen minä hengissä... miten tuntuu että vähän väliä saa pyydellä anteeksi poissaoloaan ja nämä hiljaiset kaudet vaan pitenevät. Koska on kaikkea muutakin. Ja sitten kun illalla vihdoin pääsee koneelle niin ei jaksa enää mitään järkevää.

Mutta kuulumisia.

Uskallan jo paljastaa sen projektin jossa olen mukana, sen joka vaatii paljon ainakin virtuaalista läsnäoloani. Meinaan tollaset markkinat.


Joiden järjestelytoimikunnassa ole mukana! Iso JEEE! 
Tapahtuman nettisivut ovat minun askartelemat, mitäs sanotte?
Tai keskenhän tuo homma vielä on mutta etenee pikkuhiljaa kunhan sisältöä syntyy. 

Hei ja olen myös vastuussa myyjien etsimisestä, joten minulle päin vaan viestiä jos kiinnostaa tulla myyjäksi keskiaikamarkkinoille!!

Tänään oli markkinapalaveri ja nyt on taas intoa ja ideoita jatkaa eteenpäin. Tänään oli muutenkin hyvä päivä, sain ravisteltua koko viikon (tai kaksi?) vaivanneen (kevät?)väsymyksen syrjemmälle ja siivottua!! Olihan vieraita tulossa, se on aina hyvä motivaattori. Nyt on taas mukava olla kun kotona on puhdasta. Ja uhmiksenkin kanssa ollaan oltu ihan hyvissä väleissä tänään. Eilen ei oltu. Eikä toissapäivänä. Eikä neiti edelleenkään nuku niitä päikkäreitä että saisi edes sen hetken huilata. (Paitsi maanantaina nukkui minun kainalossa sohvalla ja nukuin kyllä minäkin, istuviltaan.)

//

Sitten vähän vanhempia kuulumisia. Ystävänpäiväisiä.
Minun mieheni vastustaa ystävänpäivää ja niin oletin että tänäkään vuonna päivän olemassaoloa ei noteerata mitenkään. Mutta jopa olikin yllätys iso kun ystävänpäivää seuraavan päivän aamuna keittiössä odotti tälläinen ylläri.


Teenkeitin! Meidän vedenkeitin on pitänyt uusia jo vaikka kuinka kauan ja tuollaista aloin haikailla. Mies torppasi idean samantien koska onhan se nyt ihan täydellinen turhake tuollainen, saman homman tekee vedenkeittimellä! (Ja olihan se tietysti ihan oikeassakin...) Mutta niin vaan tuommoinen meille muutti ja on se vaan ihana! Varsinkin irtoteen keittelyssä ihan yliveto. Ihana mies! Ja ihana ylläri!
(Pakko vielä lisätä että rakkaani oli laittanut tuon viestin kanssa pöydälle pannun ohjekirjat valmiiksi avattuna oikeista kohdista, että teenkeitto aamupöhnässä varmasti onnistuu. Kuinka huomaavaista! Ja romanttista...)

//

Kerittiin me viikonloppuna ajella Taivassaloonkin keskiaikatapahtumaan jossa oli taas niin mahdottoman mukavaa! Taas on tankattu rakkausvarastoja täyteen ja tutustuttu ihaniin ihmisiin, syöty hyvin, saunottu ja rentouduttu. Ja tällä kertaa otin kuviakin! Raportoin tuolla toisen blogin puolella kunhan ehdin jaksan.


Ja on täällä ehditty myös sairastaa oikein pitkän kaavan kautta, käydä käärmenäyttelyssä juoksemassa, innostumassa ja silittämässä käärmettä (oli kuulemma pehmeä ja lämmin), nyppiä tietokoneesta näppäimiä ja käydä sirkuskoulussa juoksemassa ja kierimässä ja tekemässä kuperkeikkoja. Ja kerkesin ostaa toisenkin turhakkeen. Tai itse asiassa kaksi, donitsivuokaa. (Kun ne oli poistolaarissa 2,5€ kappale ni oli pakko!) On ehditty leipoa sairaan hyviä sitruunadonitseja ja suunnitella suklaisia vastaavia. 


Kauniita, eikö!! Lupaan ottaa kuvan jos suklaisista tulee yhtä upeita.


torstai 14. helmikuuta 2013

Yrttihöyryjä ja avokaadoja

Karhunpoika sairastaa, häntä hellikäämme, sanasolilla ja suolasuihkeella ja pamolilla ja mansikkaburanalla ja expigenillä ja yrttihöyryillä ja kasvissosekeitolla ja kuumalla mustaviinimarjamehulla ja mustikkasopalla ja mannapuurolla hoidellaan, nalle ystäväämme. Uni paras lääke on, siitä nauttikaamme, nalle raukan kuntohon aamuksi jo saamme! 

Tai jos ei aamuksi niin ainakin kohtapuoliin. Sirkuskoulu jäi kyllä tältä viikolta väliin. Hö.

//

Kaikkein parhaiten flunssaiseen oloon puree höyryhengitys. Eilisen aamupäivän vietimme kylppärissä vesileikkimässä mutta kun boilerista loppui lämmin vesi piti keksiä muuta. Syntyi pikkukakkosen innoittama flunssanparannusteltta:

Laitetaan kattilaan vettä ja yrttejä. Laitoin rosmariinia, salviaa, fenkolin siemeniä ja paljon minttua ihan perstuntumalta koska tuoksuvat voimakkaasti hyvältä. Niin ja merisuolaa mutta en kyllä tiedä haihtuuko siitä mitään? (onhan niitä suolahuoneitakin...) Kiehautetaan keitos ja sillä aikaa rakennetaan ruokapöydän alle lakanoista teltta. Telttaan mukaan lampaantaljoja, tyynyjä, peitto, taskulamppu ja kirjoja ja/tai läppäristä piirrettyjä. Ja se kattila. Sitten vaan ollaan ja hengitellään. Nuuhkitaan.

Näyttääkö maisema tutulta? Olen pitkin talvea napsinut kuvia keittiön ikkunasta, ikuistanut ne harvat hetket kun aurinko on pilkahtanut.

Oma flunssa jäi taas yhden päivän hööhäilyksi onneksi, lepo auttoi. Pienen uhmispotilaan hoitaminen ja yöheräilyt ja iltavuorot on kuitenkin taas vieneet puhtia sen verran että olen ehdottomasti ansainnut herkkuiltapalaksi avokaadomössöä, maailman parasta herkkua:

Ostetaan avokaado tai pari. Kypsiä ja kermaisen pehmeitä pitää olla! Kaavitaan avokaadot kuoresta ja muussataan haarukalla. Puristetaan joukkoon maun mukaan valkosipulia (laitoin kahdelle avokaadolle yhden yksikyntisen valkosipulin, on tujua!) ja sitruunan mehua, maustetaan suolalla ja pippurilla. Levitetään leivän päälle, juuston alle. Taivaallista herkkua!

(Tämän kanssa kyllä maistuisi siideri jos olisi.)


tiistai 12. helmikuuta 2013

Satakieli

Laskiaisena pääsin kameran kanssa irti aivan ihanassa kodissa, Satakielen talossa. Paikka on kuin suoraan sisustuslehden sivuilta ja pieniä hurmaavia yksityiskohtia riittää. En tiedä osasinko tehdä sille oikeutta mutta tälläisiä herkkuja tarttui filmille muistikortille.




Toisin kuin meillä, Satakielessä valoa riittää sisälläkin. Minäkin haluan vihdoin sen valkoisen katon!!




Näitä kuvia onkin näköjään aika paljon...



...mutta ei voi mitään, tuli runsaudenpula!



Enkelivessan noitamainen haltija on ehdottomasti suosikkini!



Oikeasti, miksei tämä ole jo ollut jossain sisustuslehdessä?




Lopulta oli vaan pakko lähteä kotiin. Kiitos että sain raportoida!! Ja kiitos hernarista, se oli parasta!