keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

maanantai 29. heinäkuuta 2013

Kesähaaste

Kun on pitänyt taukoa blogista jonkun aikaa niin sitä luulisi että suorastaan pursuaa ideoita. Tai sitten ei. Mitä kauemmin hiljaisuutta kestää sitä vaikeampaa on keksiä mitään mistä blogata. Olen muutenkin onnistunut vieroittamaan itseni blogimaailmasta aika tehokkaasti, en ole jaksanut vierailla toisten blogeissakaan juuri ollenkaan. Anteeksi, rakkaat! It's not you it's me...




Minulla on ollut hämmentävä heinäkuu. Lapsen päiväkoti meni kesälomalle ja kesäpäikkis on kauempana, joten mies on kuskannut lapsen päiväkodille aina mennessään töihin (koska auto on hänellä). Moisen järjestelyn takia minulle on siunaantunut aivan käsittämätön määrä omaa aikaa, tänäänkin menen töihin vasta puoli kolmeksi! Ajan olen käyttänyt lähinnä siivoamiseen ja ompeluun, ja potenut morkkista. Ja ikävöinyt lasta koska itse tulen töistä kotiin vasta kun lapsi on jo nukkumassa. Onneksi päiväkotipäivät eivät sentään ole ihan jokapäiväistä arkea. No tänään on viimeinen tälläinen päivä. Olen nukkunut pitkään, nautiskellut aamuteetä hitaasti sekä notkunut koneella. Ja potenut morkkista, kohta on varmaan pakko vähän siivota.




Mutta ennen sitä yksi haastis. Koska mikäs sen parempi aihe postaukselle jos ei oikeasti ole mitään asiaa! Rullallallein Nunju kävi pudottamassa haasteen tänne jo aikoja sitten joten ehkä on jo korkea aika vastata. Kiitos Nunju! Siitä kiva haaste että tällä kertaa ei tarvitse listata x määrää jänniä ja hauskoja faktoja itsestään.

Haastetun tulee listata 10 kesän plussaa, ja kymmenen miinusta.
Avaa vastauksia myös omin ajatuksin, ja kuvin.
Haastettu jakaa haasteen eteenpäin kolmelle haluamalleen blogille,
ja ilmoittaa haastamisesta ko. bloggaajalle.




Kymmenen plussaa kesässä:

+ Aurinko, valo, lämpö.
+ Kasvimaa. Oman maan herkut.
+ Loma.
+ Keskiaikamarkkinat.
+ Mustikat.
+ Helpompi valokuvata kun on valoisaa.
+ Pieni sähkölasku.
+ Ei tarvi kantaa polttopuita sisään.
+ Että voi mennä ulos ilman kauheaa pynttäämistä.
+ Kukkaset ja vihreys.




Kymmenen miinusta:

- Töihin meneminen tuntuu tylsältä kun ulkona on kesä.
- Haikeus siitä että kohta se loppuu.
- Ihmisten jatkuva marina siitä että a)sataa tai b)on liian kuuma.
- Punkit. Vihaan punkkeja.
- Sinilevä.
- Hyttyset.
- Kasvimaan kastelu.
- Se kun pitäisi oikeasti mennä ulos kun on niin hieno ilma mutta aina ei vaan huvita.
- Keskiaikamarkkinoiden aiheuttama vararikko.
- Kesään kohdistetut odotukset.

Siinäpä ne. Ehkä palaan myöhemmin lisäämään ne kolme blogia. Nyt menen laittamaan pyykit koneeseen.


tiistai 2. heinäkuuta 2013

Tänä vuonna Turussa

Käytiin viikonloppuna piipahtamassa Turun keskiaikamarkkinoilla. Uskotteko että oli aivan mahtavan ihanaa mennä markkinoille taas ihan vaan viettämään vapaa-aikaa perheen kanssa! (Tosin oli mulla Kesä-Heikki-käyntikortit varuiksi mukana ja pari niitä lähtikin maailmalle...) Erityisen rentouttavan reissusta teki se, että saatiin lainata kaverin lasten mummaa. Hän tarvitsi kyydin ja seuraa markkinoille, me saatiin lapselle viihdyttäjä takapenkille piiiiitkien automatkojen ajaksi ja pari tuntia aikaa kahdestaan markkinoilla. Aivan loistodiili siis!

Vain huonoja kännykkäkuvia tällä kertaa.

Tosin meidän Turun reissu meinasi mennä aivan totaalisesti mönkään. Oltiin lähdetty liikkeelle jotenkin ihan aivot narikassa, pitkin matkaa huomattiin mitä kaikkea oli unohdettu pakata. Lapsen kengät jäi eteisen lattialle, mun lompakko toiseen olkalaukkuun... no onneksi lapselle löytyi huoltoasemalta muovisandaalit ja pärjättiin miehen lompakolla. Mutta kun leirintäalueelle päästiin meinasi itku tulla kun huomattiin että vaatearkku jäi kotiin! Miehellä ja lapsella oli keskiaikavaatteet päällä mutta itse olin matkannut pelkässä alusmekossa ja nykyaikaisissa sandaaleissa. No onneksi illalla lähetetty hätäviesti auttoi ja sain aamulla lainaan ihanan villamekon ettei tarvinnut ihan alusvaatteisillaan sentään kulkea!

Katsokaa nyt tuota upeaa mekkoa!!

Viime vuonna Turun markkinoiden jälkeen haikailin blogissa miten ihanaa olisi päästä harrastamaan keskiaikaa jossain seurassa, olin kateellisena katsellut elävöittäjiä jotka osasivat kaikkia mystisiä muinaisia kädentaitoja, ja erityisen täpinöissäni olin siitä että olin nähnyt idolini Sahran livenä. Nyt kuljin ympäri markkinoita konkreettisesti  tajuten sen miten valtavan paljon vuoden aikana on tapahtunut! Me on löydetty oma seura, tutustuttu aivan mielettömän upeisiin ihmisiin ja opittu valtavasti myös niistä mystisistä muinaisista kädentaidoista. Oltiin mukana järjestämässä ihan omia markkinoitakin! Tänä vuonna minäkin olin Turussa mukana elävöittämässä ja tekemässä mystistä muinaista neulakinnasta ja kertomassa uteliaille miten se oikein tapahtuu (hetken aikaa vain tosin, selkä ei ollut yhtä innokas aiheesta...). Ja tuo upea punainen mekkoni, se oli lainassa siltä idoliltani, Sahralta. Empä olisi vuosi sitten uskonut miten pitkälle facebookissa huutelu voi johtaa!

Tuliaiset - kaikki harrastamisen kannalta olennaisia ja siksi hyvin perusteltuja. Sitä paitsi Heikistä ei ehditty ostaa (paljon) mitään!

Parin viikon päästä on taas tiedossa kivaa, Loviisan muinaismarkkinoilla. Tällä kertaa meille on varattu paikat iltapidoista ja hotellihuone ja lapsi jää mummilaan...