sunnuntai 30. syyskuuta 2012

Märät kintaat ja muita tuliaisia

Phiuh, taas meni viikonloppu! Eilinen vierähti Tuusulassa keskiaikaisilla kekrimarkkinoilla, ja kyllä olikin kivaa! Markkinat oli vähän niin kuin Hämeenlinnan pikkuversio. Ohjelmasta vastasivat mm. tutut Rohanin porukka ja Harmaasudet, oli keskiaikaista musiikkia, oli sikaa vartaassa ja oli käsityöläisiä jos jonkunlaisia.


Tällä kertaa jäätiin seuraamaan miten sepän käsissä syntyi... ...hm, taisi se olla jonkinlainen koukku.

Nämä markkinat olikin ihan uudenlainen kokemus, sillä tällä kertaa emme olleetkaan enää vain pelkästään sivustakatselijoita ja -ihastelijoita. Tämän uuden keskiaikaharrastusvallankumouksen myötä olen tutustunut (virtuaalisesti tosin..) Tippet-verkkokaupan pitäjään jolta olen saanut paljon apua, neuvoja, henkistä tukea ja kannustusta aloittelevan keskiaikaompelijan urallani.  Markkinoilla tapasimme ensimmäisen kerran "livenä" ja vietimmekin paljon aikaa hänen kojullaan, tutustumassa ja ihastelemassa ja elävöitymässä.


 Ja kuulkaahan, jos kaipaatte keskiaikaompelumateriaaleiksi esim. 100% villa- tai pellavakankaita, lankoja tms. menkää ihmeessä katsomaan: 


Minun matkaan tarttui tällä kerralla vihreää ja hienoa ruskeaa villakangasta sekä silkkilankaa samoissa väreissä. Näistä syntyy myöhemmin huppu

(Alakuvissa näkyvä vihreä kankaani on muuten ihan samaa tavaraa kuin ylhäällä oikealla punaisen ja oranssin kanssa poseeraava pakka, se vaan ei suostu näyttämään todellista minäänsä kameralle. Sen oikea sävy on jotain noiden kahden väliltä, vihreämpi kuin alakuvissa mutta aavistuksen sinertävämpi kuin yllä. Tai riippuu tietysti siitäkin miten teidän tietokoneenne näyttö sen haluaa näyttää. Riittääkö jos vakuutan että se on sävyltään ihana?)


Tippetin kojun lähistöltä löytyikin sitten sopivasti ne kaikki muut ihanimmat kojut.


Heti naapurissa oli Nanan ja kumppaneiden teltta josta tällä mukaan tarttui neulakintaat sekä aivan j.ä.r.j.e.t.t.ö.m.ä.n upea lautanauhavyö. Uusi vyö ei ole tuossa pönötyskuvassa päällä mutta uusi alusmekkoni ja uudistettu päällysmekkoni näkyvät kuitenkin. Miehelle en ole ehtinyt vielä ommella yhtään mitään uutta, tokihan sitä nyt omistaan pitää aloittaa!

 

Miten noin upea voi ollakaan, tuo vyöni nimittäin! Näiden tekijän nimi ehti jo innostuksen keskellä unohtua vaikka hän olikin niin ihana että tuli vielä takaisin kun oli ehtinyt lähteä sillä aikaa kun kävimme automaatilla. Saa ilmoittautua!!

Kintaista muuten huomaa että ne pääsivät heti tiukkaan sisäänajoon. Tuntia ennen markkinoiden loppumista alkoi tolkuton kaatosade joka toi mukavasti lisähaastetta auton pakkaamiseen ja teltan purkuun. Jäimme Tippetin kojulle auttelemaan (mielellämme!) ja kintaat saivat mukavan alun huopumiselle.


Vielä tämä sokeri tähän pohjalle. Löysimme nimittäin keskiaikakenkiä myyvän suutarin, ihan kotimaisen sellaisen, jolla on vielä verkkokauppakin! Sieltä saa tilattua itselleen ihan oman jalan mittojen mukaan varsin hienot, pätevät ja autenttisen tuntuiset keskiaikakengät. Ja tilataan muuten meidänkin perheeseen kaksin kappalein, heti kun rahatilanne sen sallii. Vaatii nimittäin kukkaro taas jonkunlaisen toipumisperiodin toipuakseen näistä(kin) markkinoista (ja auton huollosta, grrrr..).

Nyt tuli kyllä niin monta nettikauppasuositusta että melkein voisi luulla tätä maksetuksi mainokseksi tai muun sortin blogiyhteistyöksi mutta voin vakuuttaa että niin ei ole! Esittelen näitä ihan puhtaasti siksi että olen niin i.n.n.o.i.s.s.a.n.i!! Eihän minun edes alunperin pitänyt kirjoittaa mitään ostopropagandaa vaan siitä miten ihmeellistä oli päästä mukaan siihen tunnelmaan ja vähän niinkuin varovasti sisään porukkaan. Juttelimme upeiden käsityöläisten kanssa niitä näitä samalla kun vuorottelimme teltankeppinä ettei kaatosade romauta kojun kattoa. Lähtiessämme ohi ajaneet kauppiaat heiluttivat meille autojensa ikkunoista. Ihmeellinen yhteenkuuluvuuden tunne ja se että vihdoin pääsi vähäsen mukaan siihen mitä ollaan kaivattu, samanhenkisten ihmisten joukkoon. Kävelimme autolle varpaat märkinä mutta mieli lämpimänä.




perjantai 28. syyskuuta 2012

Näpertelyä

Kaikenlaista keskiaikaista näpertelyä meneillään.  //  Some medieval stuff going on.


Mies päätti pitää luovan tauon rengaspanssarin vääntämisessä ja aloitti elämänsä ensimmäisen lautanauhan loimen. Maikki Kariston lautanauhakirja on ollut kovassa käytössä. Minuakin alkoi kiinnostaa villapuvun helman huolittelu yksinkertaisella lautanauhalla... ...kunhan niin pitkälle pääsen.  //  My husband started his very first tablet weaving project.


Langat on vielä tässä ekassa harjoituksessa ihan modernia sekoitetta mitälie. Kasvivärjättyä lammaslankaa hankitaan sitten seuraavaa varten...  //  This yarn is just for practice, we will buy some proper vege-dyed 100 % wool when the time is right.


Minulla oli viime yönä ja tänään ohjelmassa vanhan "keskiaikapuvun" demodernisointi huomista varten. (Puku vanhassa asussaan näkyy täällä.) Purkasin pois nykyaikaiset koristenauhat, soljet ja kaula-aukon ja hihansuiden ompelukonesaumat. Sitten huolittelin ne uudestaan käsin. Lanka nyt on mitä on, aika pian huomasin että villalanka ei kestä ompelua ja silkkiä en todellakaan tätä mekkoa varten hanki! Eihän tuon puvun kangaskaan ole 100 % villaa. Mutta se nyt saa luvan kelvata parempaa odotellessa. (Huomatkaa muuten uber-cool ompelukassini! Sopii teemaan...)  //  I have done some de-modernizing magic for my old "medieval" dress. I took away all the modern bands and buckles and unstiched the machine stich from neckline and sleeve openings. Then I handsew everything I had unstiched. This is not 100 % wool either but it will do until I get something better done.


Pellavapukukin on valmis, ollut jo monta päivää! Solki vaan puuttuu kauluksesta, jospa huomenna löytyisi... Villapuvustakin tuli ihan käypä mutta älkää vaan kysykö mitä vuosisataa se edustaa!  //  My linen dress is finished too! Only a buckle is missing from the neckline, maybe I will find one tomorrow. And the wool dress became just fine too, but please don't ask me the century it represents!


Tälläistäkin harjoitelmaa kerkesin aloitella tässä yksi yö. Mikähän siitä tulee? Ehkä Börjelle pipo... Mutta harjoittelen nyt ensin tämän kanssa ennen kun käytän niitä parempia lankoja.  //  I started to practice some nalbinding too. I don't know what this will be but it's good practice!

Tämmöstä näpertelyä tällä kertaa.


keskiviikko 26. syyskuuta 2012

Tikusta asiaa

Huono bloggari täällä päivää. Ei mulla mitään varsinaista asiaa ole, kunhan tulin moikkaamaan. Teitä kaikkia varmasti ihan tosi paljon kiinnostaa meidän arkisista arkisimmat jutut.

//

Oltiin eilen lapsen kanssa kaupungilla. Käytiin kirjastossa jossa lapsen pää meinasi räjähtää kaikista niistä kirjoista. Käytiin vanhalla lastenkirpparilla josta löytyi lisää dinosauruksia, palikkalaatikko ja lampaantalja (maksoi vain 12 €, jee!). Käytiin myös tsekkaamassa uusi lastenkirppari joka oli siisti ja kiva ja siellä oli kiva leikkipaikka, löytyi laadukas (ja hyvin vaaleanpunainen) toppahaalari kahdellakympillä. Käytiin hakemassa kirjaston edestä parkkisakko, syytän lasta, sen tehtävä on huomata parkkikiekkokyltit.

Haalari on vielä iso mutta entä maaliskuussa?

Meidän piti mennä eilen aamulla kerhoilemaan, lapselle leikkiseuraa ja äidille ompeluseuraa nääs. Mutta herätyskello aka puhelin feilasi. Heräsin siihen että puhelin vilkkuu, ääntä ei kuuluu, näytössä lukee että herätys, kello on 7.30. Ei muuta kun aamuteen keittoon, keittiössä huomasin että kello olikin jo vartin yli yhdeksän. Ja puhelimella täysjumi, ei reagoinut minkään napin painamiseen. Aikamoisen googlettamisen ja näpertämisen takana oli että sain lopulta takakannen auki, akun irti ja puhelimen taas toimimaan.

Loukkaannuin puhelimelle sydänjuuriani myöten, menetin luottamukseni sen herätyskykyyn ja aloin viime yönä katsomaan uutta puhelinta. Kytkykauppaluurin ja uuden liittymän myötä sellainen peliliike ei vaikuttaisi rahatilanteeseen mitenkään joten kieltämättä houkuttaa. Vaikka uuden puhelimen hankkiminen vanhan periaatteessa vielä toimiessa (vaikka vaaaaanha onkin) sotii kyllä kaikkia mahdollisia ekologisia ja yhteiskunnallisia arvoja vastaan. Mutta mitä sanotte Nokian lumia 610:sta? Olen henkeen ja vereen Nokia-nainen, kun kerran olen niitä oppinut käyttämään en hevillä vaihda. Muita kriteerejä olisi se että sillä voi soittaa, lähettää tekstareita, ottaa jonkunlaisia valokuvia, ja ehkä selata nettiäkin tiedonhakumielessä. Ja sen pitäisi olla halpa. Olen kyllä kahden vaiheilla haluanko kosketunäytöllistä älypuhelinta ensinkään, oppisinko sellaista käyttämään? Toisaalta tuo netti puhelimessa kuulostaa aikas kivaltakin...

//

Lauantaina on Tuusulassa keskiaikaiset kekrimarkkinat joten ompeluneula käy kuumana. Siinä edelleen syy siihen että blogiparka jää vähemmälle huomiolle. 

///
 
Lapsen uhmistelu tulee näköjään aaltoina, eilen oli loistopäivä, tänäänkin vaikuttaa ihan lupaavalta. Kiukuttelu tuntuu kulkevan käsikädessä hampaiden tulon kanssa mikä on ihan ymmärrettävää. Lauantai tulee olemaan loistopäivä sillä lapsi menee mummilaan kun me mennään sinne markkinoille. Jee.

////

Haluaisin lapikkaat. Ne olisi loistokengät. Sopisivat arkitalvikengiksi JA keskiaikailuun. Kun minulla ei edelleenkään ole talvikenkiä. Raskauden jälkeen vanhat talvikengät ei enää mene jalkaan. Toissatalven kenkävalinnoista minulla ei ole mitään muistikuvaa. Ehkä en käynyt ollankaan ulkona? Se on mahdollista... Viime talven taiteilin ihanan romanttisilla mutta hengenvaarallisen liukkailla huopikkailla. Täksi talveksi haluan kunnon talvikegät. Löysin jo talvitakinkin kympillä kirpparilta, sellaisen joka on ihan oikeasti lämmin! Ehkä pyydän niitä lapikkaita synttärilahjaksi. Vink vink. (39 ois varmaan hyvä että mahtuu villasukka.)




maanantai 24. syyskuuta 2012

Pahvilaatikko

Tänään on ollut varsin mielenkiintoinen päivä. On koettu uutuutena mm. sellaiset ilmiöt, kuin *karjun hysteeristä nikotteluitkua jos en saa mitä haluan* sekä *hakkaan otsaa lattiaan/seinään/ikkunaan jos en edelleenkään saa mitä haluan*. Tarkennetaan vielä että kyseinen raivopylly en ollut minä eikä mies.

Siksipä sattuikin erikoisen hyvään saumaan postipaketti!! 


Neiti ei niinkään innostunut paketin sisällöstä kuin paketista itsestään!

 
 Hän halusi tulla nostetuksi laatikkoon, pakkauspaperien sekaan. Kansikin piti laittaa päälle. Kuinka kätevää. Täytyy säilyttää tämä laatikko vastaisuuden varalle.

//

Minä innostuin sitten siitä sisällöstä. Mies oli vielä salaa käynyt tilaamassa Avalonin aarteiden poistoista matka-arkun tai keskiaikavaatteidensäilytyskorin tai mikä tämä nyt onkaan. Se on ihana!!


Ja vielä enemmän innostuin kun paketista paljastui vielä minulle....


...saksipaketti! Näitä keskiaikasaksia kuolasin sydän syrjällään mutta ne olivat sieltä loppuneet eikä kauppias osannut sanoa koska niitä saa lisää vai saako ollenkaan joten olin jo luopunut toivosta. Mutta miespä oli huomannut että tälläisessä lahjapaketissa ne sakset vielä ovat saatavilla! Nyt on sitten saksien lisäksi kuusi kerää ihanaa narua jolle ihan varmasti löytyy vielä käyttöä, jos vain raaskin!

//

Olen tainnut muutaman kerran mainita että minulla on IHANA mies!!

///

Sunnuntai-aamuna sain aamupuuroa jossa oli sydämenmuotoinen voisilmä.

////

Lapsi kruunasi päivän nukahtamalla 1,5 tunnin taistelun jälkeen. Olisi vissiin pitänyt laittaa se tuohon pahvilaatikkoon nukkumaan.


....





Puutarhan vuosi: September

I started in january to write a monthly series about my garden. What to do each month and so on.. I had the plant of the month and all! But somehow I just lost intrest. But writing one post per month can't be too much, right! At least it's a good reason to post alot of garden pictures!  //  Ihan innoissani aloitin puutarhan vuosi-juttuja vuoden alussa kirjoittamaan, vanhassa blogissa listailin ajankohtaisia puutarhahommia ja kuukauden kasveja ja vaikka mitä... mutta niin se vaan innostus hiipui. Jos nyt kuitenkin jonkunlaisen koosteen kerran kuussa jaksan laittaa, ei olisi enää montaa kuukautta tätä vuotta jäljellä. Sitä paitsi, hyvä syy postailla puutarhakuvia!


So, what's happening in my garden in september? Rowanberries are getting red and all the leaves are getting yellow. Mushrooms are growing all over the grass and it's raining all the time.  //  Mitä puutarhalle siis kuuluu syyskuussa? Pihlajanmarjat punertaa ja lehdet kellertää. Sieniä kasvaa pitkin nurmikkoa ja vettä sataa melkein koko ajan (se nyt ei ole mitään uutta..).


Midsommer rose is the most colourfull of them all!  //  Juhannusruusu on punaisin. Kiiltotuhkapensas on kohta punaisin.


And what to do in september? Raking, fallen apples and leaves and them mushrooms.  //  Mitä pihalla tehdään syyskuussa? Haravoidaan omenoita ja lehtiä ja niitä sieniä. 


A special kind of beauty in withering flowers.  //  Lakastuvissa kukkasissa on ihan omanlaista kauneutta.


The hydrangea is glowing all pink!  //  Syyshortensia helottaa vaaleanpunaisena ja kelloköynnös päätti vihdoin alkaa kukkia.


And my kitchen garden?  //  Mitäs kasvimaalle?


Still some courgettes coming and tomatoes and beans! But who is munching away the beans leaves?  //  Kesäkurpitsoita ja tomaatteja tulee vielä... ja ihan yhtäkkiä alkoi tulla papuja! Olin jo luopunut toivosta. Mutta kuka rouskuttaa pavun lehtiä?

Semmosta tällä kertaa.


Linking up with ColorMe Weekly # 39...



...and MacroMonday...



...and finally Mosaic Monday!



sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Ordinary autumn colours

Scavenger hunting is so much fun! When looking for items that someone else came up with, one tends to stumble upon things that otherwise would have been missed. That's the beauty of it, opening your eyes for something new!


That being said, I must admit that sometimes it's just too much to find the perfect thing to shoot. This one for example is very obviously cracked and I would have wanted to find something more suprising (and less boring). But this one fits the prompt (almost too well) so here it is.


No explanation needed here. They're fallen, out of a tree. Not the same tree, though. 


I wasn't completely sure what they wanted with this prompt. I mean, what is ordinary, colourwise? Well, this here is common and kinda plain, does that make it ordinary?


But bokeh I know! Bokeh is my new friend! And this one most definitely is not an ordinary colour!


This is our old fence, still standing! I love the bluish lichen on it. This, by the way, was one of those times when I was so glad my neighbours didn't see me!


Linking up with Scavenger Hunt Sunday.






lauantai 22. syyskuuta 2012

Photo a Day 19-22

An update to my Photo a Day-challenge.


I was standing underneath our rowan tree trying to take a picture of the canopy, when I noticed one single droplet of water underneath one single rowanberry. Simple but beautiful.


Even though the neon-coloured marking on this tree is really really ugly, I kinda like the contrast between nature and something man-made.


Sometimes I just can't stop photographing her, she is just so adorable. (And sometimes not so much. Almost two years old, you know.)


I was looking up in the sky thinking what to do with this prompt, and this is what I saw (and heard). A flock of geese flying to south, escaping winter. So impressive every time.




*Sewing like crazy - Ompelee hullunkiilto silmissä*

My first ever handsewn medieval dress is, well, not finished yet, but wearable. I'm so exited about this project that my heart is dancing!! I still have alot to do and this makes me a bad blogger. But hey, sometimes one has to live a little to have something to blog about!

//

Se on kasassa!!!


Vielä on miljoona metriä sivusaumaa huolittelematta ja helma ja hihansuut.

Mutta se on kasassa!!!!! Ihan itse, ihan omin käsin ommeltu. Huomaatteko muuten tuon ilmeen tuossa oikeimmanpuolimmaisessa kuvassa? Se on mun uusi ompeluilme. Se on *ei piru vieköön miähän osaan ja tästä tulee hieno ja täähän on kivaa*-ilme.

Anteeksi, olen huono bloggaaja mutta nyt ei kerkee tämän enempää, pakko mennä vielä jatkaman.

....

Ps. Sain eilen pikakurssin neulakinnastekniikasta. Ja monisteen kotiin lainaan. Kunhan tuo on valmis, teen pipon, ihan varmasti teen!!!!! Tai kintaat...

Pps. Mun mies on ihana!!!!