torstai 10. huhtikuuta 2014

Hamsterineuroosi


Talon kuntotarkastus oli vihdoin eilen. Valtakunnassa kaikki hyvin, ei hometta. Huuuuuuuuoh. Minun panikointiin taipuvainen pääni oli ihan varma että koko katto on homeessa (salahomeessa, piilohomeessa tiedättehän). Välillä olen pakokauhun vallassa ollut ihan varma että seinätkin on homeessa ja lähdössä evakkoon heti, ihan vaan varmuuden vuoksi. Näin hometta joka puolella. Olen valvonut öitä kun on tuntunut että seinät kaatuu päälle, ja henkisesti luopunut lapsuudenkodista jo monta kertaa. Kaikki vauvavalmistelut oli jäissä koska olin ihan varma että ollaan evakossa kun tyyppi syntyy.

Mutta on tästä kaikesta seurannut jotain hyvääkin. Ollaan tyhjennetty. Äitini kanssa ollaan käyty läpi jokainen tavara mitä täällä on vintissä säilötty. Iso osa, niin monta peräkärryllistä että menin jo laskuissa sekaisin, on viety kaatopaikalle. Monta monta kassia ja laatikkoa on mennyt kierrätyskeskukseen. Ja kaiken sen romun ja kaman seasta on löydetty ne tavarat jotka oikeasti on haluttu säilyttää ja ne on sitten putsattu ja varastoitu silleen järkevästi. Vanhempien vanhat tavarat on viety pois. Siskon vanhat kasetit ja luentokansiot on pois. Ja ne vintit on jo melkein tyhjät!

Ja voi hyvää päivää mitä kaikkea sitä erehtyy säilyttämään kun on vintti johon mahtuu. Olen nyt heittänyt pois monta vuotta sitten korjauskelvottomaksi hajonneen yksijalkaisen nuken jota en vaan ollut raaskinut hävittää koska se oli niin inhimillisen näköinen. Varmaan kymmenen paria rikkinäisiä liian pieniä farkkuja ehkä kymmenen vuoden ajalta, jotka olen säilönyt sitä mukaa kun olen ostanut uusia. Jätesäkillisen rikkinäisiä ja likaisia pehmoleluja. Monta laatikollista vuosikymmeniä vanhoja pölyisiä matonkuteita jotka olivat jo niin hauraita että katkesivat vetämällä. Ja niin edelleen. Mutta hääpukuni säilytin.


 Ja kaiken tämän keskellä mies on säilyttänyt hermonsa ja pitänyt minusta ja lapsesta huolta ja pakan kasassa. Yhtä erityisen kurjaa päivää seuranneena aamuna sain tälläisen aamupalan!



5 kommenttia:

  1. Voi, onneksi olkoon! Sekä homeettomuudesta että vintin raivaamisesta!
    <3

    VastaaPoista
  2. Mahtavaa ettei hometta!

    Iisisti nyt vaan loppuaika, vauvalle tulee muuten vatsahaava :-]

    VastaaPoista
  3. <3 <3
    Kuinkahan monta vatsahaavaa se on jo ehtinyt saada... =P Juu juu, otan ihan iisisti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "harmi" että olet just käynyt terveydenhoitajalla. Syystä että olisi voinut säikäytellä tyyppiä entä jos niitä on sittenkin kaksi! Toinen ollut piilossa kaikki ultrat ja muut luotaukset joten söprais!
      Vaimoni oli ensimmäistä lastamme varttoessa aivan varma että toinenkin on jossain piiloutuneena kun kaveri mönki niin vilkkaasti jotta välillä jalka oli munuaisessa ja sekunnin päästä taas jossain ihan muualla. Yksi heitä on kummallakin kerralla saapunut, tavallaan ihan kiva vaikka sukurasitteena kummankin tämän hetkisessä polvessa notta tuplavuoro.

      Poista
    2. Haha, sepä vasta oliskin kiva ylläri! =P Välillä kyllä tuntuu että tonne pötsiin mahtuis useampikin tyyppi....

      Poista

Ilahdun kommenteista aina ja kovasti! Jokainen uusi kommentti olisi ehdottomasti kuperkeikan paikka, jos vain osaisin sellaisen tehdä. Ethän kuitenkaan mainitse minun tai perheenjäsenteni oikeita nimiä kommentissasi vaikka tunnistaisitkin meidät!